Suomalaisissa kodeissa joudutaan lähitulevaisuudessa painiskelemaan viheliäisen ongelman kanssa, kertoo arkkitehti ja kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen MTV Uutisille.
Ilmastonmuutos voi tuoda näille leveyksille entistä piinaavammat kesät. Jos Golfvirta hiipuu, edessä onkin päinvastainen tilanne. Kumpikin kehityskulku tietää pahaa.
Professori Matti Kuittisen mukaan Suomessa tulisi varautua sekä merkittävästi lämpenevään ilmastoon että mahdollisuuteen, jossa Golfvirta hiipuu ja joudumme huomattavasti kylmemmälle vyöhykkeelle.
– Jokainen tonni hiilidioksidia ilmakehään vie huonompaan suuntaan, emme vain tiedä, kumpi huono toteutuu.
Tiedeyhteisössä liikkuu tällä hetkellä voimakkaasti eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka todennäköistä Golfvirran hiipuminen vuosisadan loppuun mennessä on.
Kyseessä on vielä melko tuore skenaario.
Tämä tuo sekä uudis- että korjausrakentamiseen viheliäisen pulman. Asuintaloja rakennetaan kestämään yli sukupolvien, mutta millaiseen ilmastoon talot tulisi nyt rakentaa?
– Kukaan ei tällä hetkellä pysty sanomaan mitä tapahtuu. Kyseessä on hyvin hankala skenaario, jossa joudutaan samaan aikaan varautumaan merkittävään lämpenemiseen ja sitten mukana täytyy pitää mahdollisuus merkittävään kylmenemiseen, professori Kuittinen valottaa.
Ilmastonmuutoksesta tietoa tarjoava suomalainen Ilmasto-opas-sivusto muistuttaa, että pohjoisen Euroopan ilmasto on ainutlaatuinen koko maailmassa.
– Missään muualla ei ole näin lämmintä yhtä kaukana päiväntasaajalta. Erityisesti talvemme ovat leutoja, oppaassa todetaan.
Sivustoa ylläpitävät ja kehittävät Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus sekä Suomen ympäristökeskus. Hankkeessa on mukana myös muun muassa yliopistoja sekä ministeriöitä.
Lue myös: Tällaisia sadekausia Suomessa on tulevaisuudessa
Professorin mukaan kummastakin mahdollisesta tulevaisuudesta tiedetään varmasti se, että talojen rakenteille muuttuva ilmasto aiheuttaa lisärasitusta.
Kuittisen mukaan rakennusten resilienssiä eli vikasietoisuutta täytyisi parantaa.
Korjausrakentamista suunnitteleville taloyhtiöille professorilla on yksi neuvo epävarman tulevaisuuden varalle: Talon rakenteiden tulisi olla mahdollisimman helposti päivitettävissä ja huollettavissa.
– Iso osa asuinkerrostaloja on peruskorjausiässä, niin miten voidaan jäähdyttämistä, lämmitystä ja talotekniikkaa uusia niin, että ne ovat mahdollisimman joustavasti muunneltavissa ja päivitettävissä sitten, kun nähdään, kumpi skenaarioista toteutuu.
– Ei tehdä sellaisia korjauksia, joita on hankala purkaa tai huoltaa. Mitä helpommin esimerkiksi putkiin ja eristeisiin pääsee käsiksi, sitä helpompaa niitä on huoltaa ja niiden kuntoa on tarkkailla.
Professorin mukaan tällainen rakentaminen on taloudellisempaa, eikä se ole teknisesti millään tapaa mahdotonta tai hankalaa.
Professori muistuttaa, että rakennusten kohdalla olisi syytä noudattaa samantapaista riskivarautumista kuin muussakin turvallisuudessa.
– Kyllähän meillä paljon vähäisemmistäkin asioista tehdään riskisopeutuksia ja ennakoivia toimia, esimerkiksi turvallisuussektorilla.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
3:45
Jos ilmasto lämpenee, millä koti pysyy viileänä?
Talonrakennusteollisuus ry:n teknisten asioiden päällikkö Jani Kemppainen kertoo, että tulevaisuudessa talotekniikan määrä rakennuksissa kasvaa merkittävästi.
Kemppaisen mukaan pian voimaan tulevien direktiivien vuoksi uusiin asuintaloihin aletaan käytännössä rakentaa koneellista viilennystä yhä useammin.
Kemppainen kertoo, että jatkossa kesäajan sisälämpötilojen laskennassa joudutaan käyttämään kesälle 2050 laadittua mallinnusta, joka käytännössä tarkoittaa koneellista viilennystä.
Lue myös: Heinäkuun "sääennuste" vuonna 2100: Välimerelle ei asiaa, Suomikin paahtuu
Kysyimme myös, millaisena Jani Kemppainen kuvittelee vuonna 2035 valmistuvan asuinkerrostalon.
– Vuonna 2035 asukkaan ei tarvitse kauheasti miettiä, miten eri laitteet toimivat, vaan automaatio hoitaa kokonaisuutta.
– Sillä saadaan huoneistoihin sellaisia määriä ilmaa kuin halutaan ja sellaisen lämpöisenä kuin halutaan. Se saadaan toteutettua myös energiatehokkaasti.
Kemppainen uskoo, että erilaiset energiavarastot, kuten sähköakustot ja suuremmat lämminvesivaraajat yleistyvät myös taloissa.
Energiaa voidaan ottaa talteen silloin, kun esimerkiksi pörssisähkön hinta on houkutteleva, ja käyttää tasaamaan piikkejä.
Erittäin tiivis talo voi herättää ajatuksen: Eikö tällaiseen rakennukseen läkähdy?
Professori Matti Kuittinen torjuu väitteen, jonka mukaan nykyiset energiatehokkaat ja tiiviit asuinrakennukset eivät vedä vertoja ”vanhan hyvän ajan” rakentamiselle.
Kuittinen nostaa esimerkiksi vanhat 1800-luvun hirsitalot. Tämän ajan rakennuksista ihailtavinamme ovat vain aikakautensa parhaat yksilöt, jotka ovat selvinneet näihin päiviin saakka.
– Pitää muistaa, että aina on osattu rakentaa sutta ja sekundaa ja löytyy kurjia esimerkkejä.
– Helposti syntyy vinouma, että vanhat hirsi- ja täystiilitalot ovat hyviä ja silloin osattiin tehdä, mutta nykyisin jäljellä ovat enää ikäluokkansa parhaat yksilöt.
Vanhaan kerrostaloon paistuu – mikä avuksi?
Modernilla ilmanvaihdolla varustetut uudet talot eivät ole todellisuutta monellekaan suomalaiselle.
Helleputken aikana kerrostaloissa kieriskellään hikisinä riippumatta siitä, millaisia nyt tai tulevaisuudessa rakennettavat talot ovat.
Vanhoihin rakennuksiin uusien ilmavaihtokanavien rakentaminen ja eristäminen voi olla käytännössä hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.
Jani Kemppainen uskoo, että lähitulevaisuudessa yhä useampaa vanhaa kerrostaloasuntoa viilentää ilmalämpöpumppu.
Myös sääntelyssä on menty siihen suuntaan, että pumppujen asentaminen on helpompaa kerrostaloissakin.
– Halukkuus investoida siihen, että nukut yösi hyvin kasvaa. Jäähdytyksen hintaa ei ehkä nähdä hampaidenkiristelyn paikkana, vaan sitä oikeasti halutaan.
Kemppainen mainitsee myös niin kutsutut passiiviset ratkaisut.
Esimerkiksi puilla tai erilaisilla mekaanisilla varjostimilla voidaan estää auringon säteilyä pääsemästä suoraan asuntoon, mutta näiden keinojen teho on rajallinen.
– Jos menee Välimeren rannalle, siellä näkyy peltisiä suojia ikkunoiden edessä ja ne ovat todella tehokkaita lämmön blokkaamisessa.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että suomalaiset joutuvat totuttelemaan yhä kuumempiin kesiin.
Professori Matti Kuittisen mukaan Golfvirran heikkenemiseen liittyvän kylmenemisen riski on kuitenkin kasvanut merkittävästi Grönlannin sulamisen kiihtyessä.
– Siksi vaikutukseen tulisi varautua rakennetussa ympäristössä.