Suomalaistutkimus selvitti puistoissa ja metsissä käyskentelyn vaikutusta pääkaupunkilaisten terveyteen – pelkkä viheralueen läheisyys ei riitä

Puistot ja viheralueet on yhdistetty kaupunkilaisten terveyteen useissa tutkimuksissa, mutta tuoreiden suomalaistulosten perusteella hyödyt saadakseen puistoissa ja metsissä pitää myös käyskennellä, pelkkä niiden lähellä asuminen ei auta.

Tulokset perustuvat vuosina 2015–2016 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tehtyyn kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin myös osallistujien asuinalueiden vehreyttä ja vesistöjen määrää kilometrin säteellä kodista. Tutkimukseen osallistui 7 300 yli 25-vuotiasta.

Osallistujien terveys pääteltiin siitä, kuinka moni heistä käytti mielenterveys-, verenpaine- tai astmalääkityksiä.

Viheralueiden tai vesistöjen läheisyys tai niiden näkyminen ikkunasta eivät liittyneet lääkitysten todennäköisyyteen, tulokset osoittivat. Lääkitykset olivat sen sijaan noin 25–30 prosenttia harvinaisempia osallistujilla, jotka säännöllisesti kävivät ja oleskelivat puistoissa, metsissä tai muilla viheralueilla.

Lue myös: Vain puolen tunnin kävely puistossa voi parantaa keskittymistä ja kohottaa mielialaa – "Katse kannattaa nostaa maasta"

Osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ei vaikuttanut yhteyksiin, mutta osa tuloksista saattoi selittyä painoindeksillä. Puistoja käyttävät olivat jonkin verran muita osallistujia hoikempia, tutkijat havaitsivat.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat puistoja ja muuta kaupunkiluontoa hyödyntävien välttyvän lääkitystä vaativilta mielenterveysongelmilta, korkealta verenpaineelta ja astmalta muita kaupunkilaisia todennäköisemmin. On kuitenkin myös mahdollista, että terveemmät yksilöt vain liikkuvat enemmän puistoissa ja metsissä.

Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.

Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.

Katso tutkimukseen osallistuneen professori Kalevi Korpelan haastattelu:

Lue myös: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteesi – kolme elintapaa, jotka on hyvä omaksua

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Copyright Duodecim 2023. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.