Kuka tarvitsee ravintolisiä? Liikaa pillereitä ei kannata nappailla. Poikkeuksen muodostavat D-vitamiini talviaikaan ja rauta.
Ravinnosta puhuttaessa keskiöön ovat nousseet myös ravintolisät. Milloin vitamiineja ja ravintoaineita on syytä hakea apteekin hyllyltä?
– Ravintolisien käyttö summittaisesti tai ikään kuin varmuuden vuoksi ei välttämättä edistä terveyttä, joten ylenpalttinen vitamiinilisien käyttö ei ole suositeltavaa. Jos syö riittävästi ja tarpeeksi monipuolisesti, ei yleensä kärsi merkittävistä puutostiloista, ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta linjaa tiedotteessa.
Poikkeuksen tähän muodostavat D-vitamiini talviaikaan ja rauta – etenkin, jos on vähentänyt eläinkunnan tuotteita ruokavaliostaan.
"Ruoasta saa aina sellaisia yhdisteitä, joita purkissa ei ole"
Huomionarvoista on, että ruoasta saadaan aina enemmän kuin yhtä ainetta, joten ravintoa ja ravintolisiä ei pidä verrata toisiinsa suoraan.
– Kalsiumtabletista saa kalsiumia, mutta maitotuotteista saa lisäksi jodia, B12-vitamiinia, D-vitamiinia ja proteiinia. Täysjyväviljoja syömällä vastaa samanaikaisesti sekä folaatin, kuidun että raudan tarpeeseen. Ruoasta saa aina sellaisia yhdisteitä, joita purkissa ei ole, Englund selittää.
Esimerkiksi eräs yhdysvaltalaistutkimus vihjaa, että samalla, kun ravintoaineiden saanti ravinnosta edistää terveyttä, ravintolisillä voi olla päinvastainen vaikutus. Yleisesti käytetyillä ravintolisillä voi myös olla yllättäviä vaikutuksia, jos niitä käytetään yhdessä tiettyjen lääkkeiden tai muiden lisäravinteiden kanssa.
Monien puutostilojen oireet ovat keskenään päällekkäisiä ja siksi vaikeasti tunnistettavia.
– Jos oma ravintoaineiden saanti mietityttää, kannattaa panostaa ravintolisien sijaan monipuoliseen ruokavalioon, jonka koostamiseen saa apua ravitsemusterapeutilta.
LUE MYÖS: Liiallinen D-vitamiinin saanti voikin heikentää luita ja johtaa muihin terveysongelmiin: "Suuret annokset eivät ole hyödyllisiä"
Lue lisää lifestyle-artikkeleita!
Lähde: Terveystalo