Kun suomalainen eläinfilosofi kirjoitti somessa suosittujen botox-pistosten vaativan hiirien tuskallisen kuoleman, moni järkyttyi. MTV Uutiset selvitti, ovatko eläinkokeet edelleen tarpeellisia lääketieteessä.
Eläin- ja ympäristökysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola sai monen suomalaisen järkyttymään maaliskuussa.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
LD50 on aineen myrkyllisyyden mittayksikkö. Sillä tarkoitetaan sellaista lääke- tai kemikaaliannosta, joka tappaa puolet koe-eläimistä.
LD50-testin kehitti vuonna 1927 J.W. Trevan menetelmäksi, jolla voitaisiin arvioida lääkkeiden ja kemikaalien suhteellista myrkyllisyyttä.
Näin aineen myrkyllisyys testataan
Botuliinitoksiini on monien elimistön sairauksien hoitoon käytettävä lihasrelaksantti, jolla hoidetaan muun muassa voimakkaita lihasjännityksiä, virtsarakon toimintahäiriöitä ja kroonista migreeniä, kertoo Terveyskirjasto.
Lisäksi botuliinia käytetään kosmeettisissa hoidoissa esimerkiksi ryppyjen siloittamisessa ja kasvojen kohottamisessa.
Duodecimin mukaan botuliini lienee maailman myrkyllisin aine. On arvioitu, että jo muutama nanogramma aiheuttaa ihmiselle myrkytyksen ja että yksi gramma aerosolina levitettynä tappaisi puolitoista miljoonaa ihmistä.
Lue myös: Botoxilla ei täytetä vain ryppyjä – näihin vaivoihin saa apua botuliinista: "Tehokkain tunnettu hoito"
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan botuliinitoksiinia sisältävät lääkevalmisteet testataan Euroopan farmakopean vaatimusten mukaisesti tehon ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Botuliinitoksiinien testaukseen kuuluu tehon testaus joko solupohjaisella menetelmällä tai LD50-menetelmällä, kertoo erikoistutkija Sari Tiitinen Fimealta.
– Vaikka suurin osa botuliinitoksiinien valmistajista on kehittänyt ja ottanut käyttöön vaihtoehtoisia solupohjaisia testausmenetelmiä LD50-menetelmän tilalle, voi markkinoilla edelleen olla eläimillä testattuja eriä, Tiitinen kertoo.
Tiitinen korostaa, että alkuperäistä LD50-menetelmää on kehitetty siten, että lääkevalmisteen teho voidaan todeta mahdollisimman varhaisista oireista eikä vasta hiirten kuolemasta.
Erikoistutkija muistuttaa myös, että valmiiden kosmetiikkatuotteiden testaaminen eläimillä on ollut kiellettyä EU:ssa vuodesta 2004 ja kosmetiikassa käytettävien ainesosien vuodesta 2009. Botuliinitoksiinit ovat kuitenkin lääkevalmisteita, jotka testataan Euroopan farmakopean vaatimusten mukaisesti tehon ja turvallisuuden varmistamiseksi, Tiitinen toteaa.
Selvittäminen jää kuluttajalle itselleen
Koska yksittäisten lääkevalmisteiden testausmenetelmät eivät ole julkista tietoa, täytyy botuliinia käyttävän asiakkaan tai potilaan itse halutessaan selvittää, onko häneen pistettävää botuliinitoksiinia testattu käyttämällä LD50-menetelmää.
– Myyntiluvan haltijalta voi kysyä lisätietoa käytetyistä testausmenetelmistä, Tiitinen kertoo.
Myyntilupien haltijoiden yhteystiedot löytyvät lääkepakkausselosteesta, mutta niitä voi etsiä myös Fimean Lääkehaku -palvelusta.
Rypyistä eroon ilman botoksia? Juttu jatkuu videon alla.
2:01Toimiiko guashaaminen väsyneeseen katseeseen ja roikkuviin luomiin? Toimittaja kokeili guashaamista ja hämmästyi tuloksista.
Miksi eläinkokeet ovat yhä välttämättömiä?
Useat kansainväliset ja kotimaiset eläinsuojelujärjestöt ovat moittineet lääkealaa eläinkokeiden käytöstä viitaten tutkimukseen, jonka mukaan 92 prosenttia eläinkokeet läpäisseistä lääkkeistä hylätään ihmistutkimuksissa.
Raportin aiheesta on julkaissut maailman suurin bioteknologia-alan yhdistys the Biotechnology Innovation Organisation (BIO).
Animalia on kritisoinut lääkkeiden eläinkokeita epäluotettaviksi, koska oireet aiheutetaan eläimelle keinotekoisesti tai turvaudutaan eläinten geenimuunteluun.
Myös monet ihmiselle ominaiset ravinnon ja elämäntapojen vaikutukset jäävät eläinkokeissa usein huomiotta.
Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksesta myönnetään, että ihminen on erilainen kuin eläin, mutta toistaiseksi eläinkokeita luotettavampia tutkimusmenetelmiä etenkään lääkekehitystutkimukseen ei ole löydetty.
– Kaikkein parhaiten on olemassa eläinkokeita korvaavia testejä kemikaalien turvallisuuden, toksisuuden ja ärsytyksen testaamiseksi, kertoo Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen eläinlääkäri Anna Meller.
– Kun kehitetään uusia lääkkeitä ja niiden osia, ei ole vielä olemassa mallia, jossa olisi kaikki mahdolliset solut, hormonitoiminta ja muut elimistön interaktiot, jotka mallintaisivat ihmistä yhtä hyvin kuin eläimet, Meller selittää.
Lääkekehitystä säätelevät tiukat lait, joiden tarkoituksena on suojata ihmisiä eri lääkekehityksen vaiheissa.
Koe-eläimiä käytetään kehitystyössä, mutta myös olemassa olevien lääkkeiden turvallisuuden ja toimivuuden testaamisessa.
Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja ja aivosyöpätutkija Pirjo Laakkonen avaa lääketestauksen periaatteita käytännön esimerkeillä.
– Vaikka hiiri on vain malli ihmisestä, voimme nähdä, kuinka paljon annetusta lääkkeestä lopulta kulkeutuu kasvaimeen ja onko sillä riittävä vaikutus, jotta kasvain pienenee.
– Näemme myös, minne muualle elimistössä lääkeaine kulkeutuu verenkierron mukana ja aiheuttaako se kulkeutuessaan maksaan ja munuaisiin jotain, mitä ei olla osattu ajatella ennen eläinkokeita ja mitä ei nähty solukokeissa.
Laakkonen kertoo, että maksa hajottaa molekyylejä ja tuottaa metaboliatuotteita eli hajoamistuotteita lääkkeistä.
– Metaboliaa ei ole sellaisessa mallissa, jossa ei ole maksaa, eli keinotekoisessa solumallissa ei tapahdu lääkkeen hajoamista maksassa.
– Näin ollen solu- tai tietokonemallista emme näe, ovatko hajoamistuotteet esimerkiksi mahdollisesti haitallisia hiirille ja siten mahdollisesti myös ihmisille.
Lue myös: Koronaviruksen vasta-aineita testataan kaneilla ja marsuilla Helsingissä – kokeita ei tehdä heppoisin perustein
Moni eläintestattu lääke ei läpäise ihmiskokeita
Se, miksi eläinkokeissa testatuista lääkkeistä vain pieni murto-osa hyväksytään lopulta ihmiskokeissa ja päätyy markkinoille asti, riippuu monista tekijöistä, kertovat Laakkonen ja Meller.
Eläinkokeista eteneminen tutkimuksen eri faaseihin eli vaiheisiin on myös paljon kiinni rahoituksesta ja siitä, millaiset markkinaodotukset lääkkeelle on tulevaisuudessa.
Joskus eläinkokeissa hyväksytty lääke ei tästä syystä tule hyväksytyksi enää ihmiskokeissa, koska ihmiskoevaiheeseen ei rahoituksen puuttumisen vuoksi päästä.
Toisinaan eläinkokeet ja ihmiskokeet läpäissyt lääke jää lopulta tuottamatta, koska lääkkeen tuotanto isommissa määrissä ei onnistukaan samoin kuin se onnistui pienimmissä erissä.
– Eläin on malli siinä missä muutkin, kuten solumallit. Jokaisen mallin käytössä on omat haasteensa siinä, miten se transloituu eli vertautuu ihmisiin, Laakkonen sanoo.
– Tutkimuksessa käytettävät hiiret ovat geeniperimältään varsin homogeenisiä eli samankaltaisia, kun taas ihmisten geeniperimät eroavat toisistaan. Vaikka esimerkiksi rokotteet toimisivat eläinkokeissa ja tietyille ihmisille, voisivat ne osoittautua toimimattomaksi jollekin toiselle geenivariaatiolle.
Tältä näyttää Helsingin koe-eläinkeskuksessa. Juttu jatkuu videon alla.
8:47Eläinlääkäri Anna Meller kertoi Viiden Jälkeen -ohjelmassa, mitä koe-eläinkeskuksessa tutkitaan.
Myöskään lääkkeiden oikean annostuksen määrittäminen ei ole suoraviivaista.
– Ei voida vain laskea, että hiiri painaa 30 grammaa ja ihminen 70 kiloa ja kerrotaan lääkeannos sen mukaan, Laakkonen kertoo.
Translaatiokriisistä puhutaan tiedemaailmassa paljon, ja tutkijoilla on jatkuva pyrkimys tehdä eläinkokeista tehokkaampia, jotta ne transloituisivat paremmin ihmisiin.
– Tähän vaikuttaa myös eläinten parempi kohtelu, sillä koe-eläinten stressi vaikuttaa koetuloksiin, Meller kertoo.
Lue myös: Botoxilla ei täytetä vain ryppyjä – näihin vaivoihin saa apua botuliinista: "Tehokkain tunnettu hoito"
Eurooppa pyrkii irti eläinkokeista
Suomessa noudatettavan Euroopan eläinkoedirektiivin tavoitteena on eläinkokeista luopuminen pitkällä tähtäimellä.
Ennen kuin eläinkokeista voidaan luopua lääketieteessä, keskitytään koe-eläinkeskuksissa tekemään koekäytännöistä mahdollisimman vähän haittaa tuottavia eläimille silloin, kun eläinkokeita on pakko tehdä.
– Olemme esimerkiksi muuttaneet eläinten käsittelytapoja siten, että ne kokevat vähemmän stressiä, kertoo Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen Anna Meller.
– Tai jos testaamme erilaisia sairausmalleja eläimiin, pyrimme helpottamaan niiden oloa. Jos sairaus esimerkiksi vaikuttaa ruokahaluun, saavat eläimet energiageeliä.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Terveyskirjasto, Biotechnology Innovation Organization