Hittikirjailija kertoo, että kirjasarjassa palataan vielä Suomeenkin.
Islannin länsivuonoilla asuvien poliisien Hildurin ja suomalaisen Jakobin työstä ja elämästä kertovat Satu Rämön dekkarit ovat synnyttäneet todellisen Hildur-huuman.
Rämö paljastaa MTV:lle kirjoittavansa jatkoa Hildur-sarjalle.
– Kyllä minä kirjoitan taas, että kyllä se jatkuu. Seuraava kirja ilmestyy varmaan loppuvuodesta.
Rämön mukaan tarinoita on vielä kerrottavaksi.
– Hahmoissa on vielä vähän rapsuteltavaa. Haluan kaivaa niistä esiin asioita, joita en ole vielä kertonut.
Parikymmentä vuotta Islannissa asuttuaan Rämön perhe käy kesäisin ja talvisin myös Äkäslompolossa, jossa Rämö voi hiihtää.
Rämö kertoo vielä, että Hildur-sarjassa palataan vielä Suomeenkin, maahan, johon Jakobilla on sidoksia.
– Kyllä hän on sinne vielä ihan varmasti palaamassa jossain kohtaa, koska minusta oli herkullista viedä Hildur yhdessä kirjassa Jaakobin kanssa sinne pohjoiseen. Se oli sen verran kiva visiitti, että kyllä sinne pitää päästä uudestaan.
Satu Rämön erikoishaastattelu Huomenta Suomessa lauantaina kello 11.05!
Hildur-huuma on syntynyt useista syistä
Hildur-sarja on niittänyt laajaa kansainvälistä suosioita. Kirjaa on muun muassa käännetty kohta kolmellekymmenelle kielelle.
– On ollut aikamoinen matka viimeiset pari–kolme vuotta, Rämö ihmettelee.
– Turussa oli aiemmin teatteriesitys, ja nyt esitys on täällä Helsingin kaupungin teatterin Arena-näyttömällä. Lisäsi tammikuussa julkaistaan televisiosarja.
Rämö ei usko, että on vain yhtä yksittäistä asiaa, josta suosio johtuu.
– Saan paljon palautetta ihmisiltä, jotka eivät yleensä lue dekkareita, mutta he kertovat rakastuneensa Hildurin ja Jakobin tarinaan ja haluavat tietää, mitä heille tapahtuu.
Toinen selkeä syy suosioon on Islannin luonnon ja maan erityisyys, joka osuu suomalaisenkin sieluun.
– Siellä on upea luonto, jollaista ei juuri mistään muusta maailmankolkasta löydy. Lyhyen välimatkan välein voi nähdä tulivuoret, jäätiköt, hevosia, luontoa, vähän ihmisiä ja meren.
Vaikka Rämö on asunut maassa jo vuosikausia, niin hän itsekin löytää yhä Islannista uutta ihmeteltävää ja ajateltavaa.
– Minulla on edelleen sellainen olo siellä välillä, että onko tämä nyt ihan todellistakaan, että tämmöisiä paikkoja on. Onneksi sattuma vei minut aikanaan sinne.
Länsivuonoille kiireisestä Reykjavikista vei hiihtokiinnostus.
– Ei tarvitse ajaa kauaa päästäkseen vaikka hiihtämään. Me olemme tosi hyvin viihtyneet siellä.
Rämö rakastaa pimeää vuodenaikaa
Luonto on Hildurille tärkeä, kuten myös Rämölle, jonka mielestä Äkäslompolossa on todellista luonnon suuruutta.
– Äkäslompolossa ja ylipäätään Pohjois‑Suomessa on luonnon hiljaisuus ja hyvät hiihtopaikat. Pitkä, pimeä ja kylmä talvi on minun elementtini. Kevät on raskasta ja toivon kesän menevän nopeasti ohi, että olisi taas kohta pimeää.
Rämön mukaan Suomessa silti on jotain, mitä Islannissa ei ole koskaan.
– Se, mitä Pohjois‑Suomessa on ja mitä Islannissa ei ole, on tyyni sää. Islannissa tuulee ihan koko ajan. Äkäslompolossa on hyvin hiljaista. Siitä nautin.
Rämön kaksi ensimmäistä kirjaa on nyt käännetty islanniksi ja myös siellä Hildur on noussut listojen kärkeen
– Ne ovat olleet myydyimpiä kirjoja ilmestymiskuukautena ja muutama kuukausi sen jälkeen. Rosa ja Björk oli vuoden kuunnelluin äänikirja.
Rämö on iloinen, että islantilaiset ovat ottaneet kirjat omakseen ja myös Rämön aviopuoliso on voinut lukea hänen teoksiaan.
– Hänkään ei ollut lukenut aikaisemmin niitä kirjoja eikä ole voinut häneltäkään kysyä, että onko tämä uskottavaa sinun näkökulmastasi. On siinä jotain sellaista, joka tuntuu itsestä tärkeältä.
