Monika Fagerholmille kaunokirjallisuuden Finlandia

Hän halusi tutkia tätä ajatusta ja kertoo jatkavansa sen tutkimista edelleen. Eristystila on ensimmäinen osa kolmiosaisesta sarjasta.

– Peruskysymys on, olemmeko me muuttuneet ja miten ihminen kohtaa maailman.

Lue myös: Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julki

Pinnan alla kuplii

Fagerholm oli luvannut itselleen, ettei kirjoittaisi kirjoittamisesta tai kirjoittavasta ihmisestä. 18-vuotias Alice kuitenkin naputtelee esikoisteostaan kirjoituskoneella isänsä vierashuoneessa.

– Minua kiehtoo, miten aikaisin elämässä tulevat vastaan ne asiat, jotka tulevat leimaamaan ihmistä ja hänen ajatusmaailmaansa koko elämän ajan, Fagerholm sanoo.

1970-luvun loppupuoli oli Fagerholmin mukaan päältäpäin katsottuna rauhanomaista aikaa, mutta pinnan alla muhi monenlaista. 

Muutaman vuoden sisällä Margaret Thatcherista tulee Britannian pääministeri ja Ronald Reaganista Yhdysvaltain presidentti. Myöhemmin Berliinin muuri murtuu.

– Ilmassa oli hyvin paljon väkivaltaa ja odotusta, että jotakin tulee tapahtumaan.

Väkivalta ja kuolema ovat läsnä tai ainakin sivujuonteita useissa Fagerholmin romaaneissa. Usein lukija tietää jonkin katastrofin lähestyvän. Näin on myös Eristystilassa.

Kirjailija Monika Fagerholm ja kirjansa Eristystila / Kapinoivia naisia (Döda trakten / Kvinnor i revolt) kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokaskirjojen julkistustilaisuudessa Helsingissä 6. marraskuuta.Lehtikuva

Naisten kavalkadi

Teoksen keskeisimmät henkilöt ovat eri-ikäisiä naisia – kavalkadi, kuten Fagerholm sanoo. Hänen mukaansa naisista kirjoittaminen on koko hänen kirjallisuutensa perusta.

– Minulle on tärkeää, kun kirjoitan naisista, että ei ole pelkästään hirveästi tunteita ja rakkautta ajattomassa tilassa. En pysty mieltämään ihmissuhteita ilman, että ne ovat suhteessa johonkin ajassa ja paikassa.

Fagerholm haluaa kirjoittaa naisista tietyllä tavalla. Hän sanoo, että tyttöjä seksualisoidaan todella paljon, mutta hänen kirjojensa tytöt eivät määrity seksuaalisuutensa kautta.

– Kaikkien ihmisten on sukupuolesta riippumatta käytävä oma eksistentiaalinen taistelunsa. Tämä on aivan selvää romaaneissa, joiden päähenkilö on mies, mutta se ei ole miehen vaan ihmisen tematiikkaa. Haluaisin, että ihmiset lukisivat romaanejani tällä tavalla.

Lue myös juttu vuodelta 2014: Kirjailija Monika Fagerholm: Mitä totuudella tehdään, kun se saavutetaan?

"Kirjoitan ja sitten kirjoitan uudestaan"

Fagerholm kirjoittaa tyylillä, jota voisi kuvata eräänlaiseksi tajunnanvirraksi, mutta teksti on hänen mukaansa erittäin työstettyä ja harkittua.

– Kirjoitan ja sitten kirjoitan sivun uudestaan ja uudestaan ja uudestaan varmasti sata kertaa, kunnes löydän oikean rytmin.

Fagerholm sanoo, että melodisuus ja rytmi ovat osa sisältöä, ja tämä ajatus leikkaa läpi koko hänen tuotantonsa.

Eristystilan on suomentanut Hannimari Heino, ja Fagerholm pitää suomennosta loistavana. 

Kaikille ruotsinkielisille ilmaisuille ei löydy suoraa vastinetta suomen kielestä, ja Fagerholmin mukaan Heino on toiminut itse eräänlaisena taiteilijana kääntäessään romaania.

Alkuperäisen ruotsinkielisen teoksen Döda trakten / Kvinnor i revolt on kustantanut Förlaget ja suomenkielisen Teos. 

Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsi tänä vuonna muusikko Maija Vilkkumaa, joka on itsekin käsitellyt kappaleissaan tyttöyttä.

Kirjailijan kapina

Doris Lessing. Adrienne Rich. David Bowie. Sex Pistols. Eristystila pursuaa viitteitä 1970-luvun kulttuuriin. Onko kulttuuria täynnä olevan kirjan kirjoittaminen silloin, kun kulttuurin tuista leikataan, eräänlainen kapina?

– Olen aina halunnut kirjoittaa näin, mutta tietenkin se on kapinaa, ja minun mielestäni kapina on hyvä juttu.

Fagerholmin mukaan kulttuuria ei arvosteta, vaikka se luo ihmisten olemisen ja yhteiskuntien perustan. 

Esimerkiksi lukemiseen liittyy vahvasti samaistuminen niin, että lukija kävelee toisen ihmisen kengissä jonkin matkaa. 

Fagerholm sanoo, että koko Suomen idea on rakentunut ihmiskäsityksestä, joka on tullut pääasiassa taiteen kautta.

– Poliitikot eivät ole Suomessa ollenkaan kiinnostuneita tällaisista asioista. He käyttävät kulttuuria hyväkseen juhlapuheissa, mutta se ei merkitse mitään enää.

Kun Alicen ja Honeckerin tiet eroavat, Alice löytää Honeckerin muistikirjasta tekstin:

"Onko taide hengenvaarallista?

On.

Pitääkö taiteen olla hengenvaarallista?

Pitää."

Monika Fagerholm

– Syntynyt vuonna 1961.

– Läpimurtoteos vuonna 1994 julkaistu Underbara kvinnor vid vatten, suomeksi Ihanat naiset rannalla.

– Ihanat naiset rannalla on käännetty yhdeksälle kielelle, ja romaanista on tehty elokuva.

– Muita suomennettuja teoksia muun muassa Diiva, Amerikkalainen tyttö, Säihkenäyttämö, Lola ylösalaisin ja Kuka tappoi bambin?

– Palkintoja: kirjallisuuden valtionpalkinto, Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinto ja ruotsalainen August-palkinto.

– Palkittu myös Pro Finlandia -kunniamerkillä.

– Tutkinut kirjailijantyön ohessa muun muassa J. L. Runebergiä ja kirjailija Mirjam Tuomista.

Lue myös:

Ihmiskaupasta kertova Pitkä vuoro toi tietokirjallisuuden Finlandian Paavo Teittiselle

Tomi Kontiolle lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia – Näätä on puliukko, jolla on lukijoille tärkeä viesti

• 09.12.202510:52
  Kirjat

  Iida Turpeisen kirja ilmestyi Yhdysvalloissa – sitten tapahtui jotain käsittämätöntä
• 27.11.202520:03
  Kirjallisuus

  Tomi Kontiolle lasten- ja nuortenkirjojen Finlandia – Näätä on puliukko, jolla on lukijoille tärkeä viesti
• 27.11.202519:48
  Tietokirjallisuus

  Ihmiskaupasta kertova Pitkä vuoro toi tietokirjallisuuden Finlandian Paavo Teittiselle – "Vi****s on voimakas moottori"
• 27.11.202519:40
  Kotimaa

  Finlandia-palkinnot jaettiin
• 06.11.202511:30
  Kirjallisuus

  Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julki
• Lataa lisää