”Laatu korvaa määrän.” Ammattibloggaaja ja fitness-valmentaja Ida Jemina muistuttaa, että kehitys tapahtuu levossa, ei salilla.
Kahdessa ja puolessa vuodessa bloggaaja Ida Jemina on onnistunut hankkimaan omaa nimeä kantavalle blogilleen uskollisen lukijakunnan. Treeniin ja ravitsemukseen keskittyvä blogi syntyi halusta jakaa vinkkejä ja omia kokemuksia muille.
Peilikuva ja kehittyminen motivoivat jatkamaan
Saliharrastus tuli osaksi naisen elämää jo lukioikäisenä. Lapsuudesta saakka muodostelmaluistelua harrastanut nainen päätyi kuntosalille etsiessään itselleen uutta liikuntaharrastusta entisen tilalle.
– Halusin edelleen jatkaa urheilun parissa. Muodostelmaluistelu oli melko intensiivistä, enkä halunnut lopettaa urheilua seinään, 28-vuotias Ida Jemina kertoo.
Aluksi Ida Jemina kävi lähinnä ryhmäliikuntatunneilla, mutta pian myös kuntosalimaailma tuli tutuksi ja vei naisen sydämen kokonaan. Saliharrastus tuntui heti alusta alkaen omalta jutulta.
– En mennyt salille siinä mielessä, että nyt muokataan kroppaa, vaan menin ihan vaan treenaamaan. Siinä ei ollut sen kummempia ajatuksia taustalla.
– Sitten huomasin että kehitystä tulee, voimataso kasvaa ja suorituskyky paranee, Ida Jemina kertoo saliharrastuksen aloittamisesta.
Kun uusi harrastus alkoi näkyä myös peilikuvasta, se motivoi naista entisestään. Siitä se kaikki sitten lähti.
Toisin kuin moni voisi luulla, Ida Jemina ei kuitenkaan ole koskaan haaveillut fitness-kisoihin osallistumisesta. Hän kertoo saaneensa kilpailla tarpeeksi muodostelmaluisteluaikoina, eikä ehkä juuri tästä syystä ole kokenut suurta hinkua kisalavoja kohtaan.
– Nyt on ihanaa, kun voi keskittyä vaan siihen omaan treeniin, nainen toteaa.
Kehitys motivoi heikkouksien murehtimista enemmän
Yksilöharrastus on Ida Jeminan mukaan luisteluun verrattuna paljon vapauttavampaa. Saa suunnitella itse omat aikataulunsa, treeninsä ja tavoitteensa. Molempia lajeja yhdistää kuitenkin rakkaus urheilua kohtaan. Juuri treenien mielekkyys onkin yksi syy siihen, miksi itsensä motivoiminen on ollut helppoa. Myös oma kehitys motivoi jatkamaan.
– Kun huomaa että kehitystä on tapahtunut, se motivoi entisestään. Se motivoi itse asiassa enemmän kuin heikkouksien murehtiminen, Ida Jemina toteaa.
Ida Jemina
Nainen kertoo, että saliharrastuksen tavoitteet vaihtelevat hänellä elämäntilanteen mukaan. Ulkonäöllisistä tavoitteista hän mainitsee heikkouksien kehittämisen ja kunnon ylläpitämisen, suoritustavoitteista voimatasojen noston.
– Minulla ei ole koskaan ollut sellaista tavoitetta, että haluisin olla isompi ja isompi. Sen sijaan keskityn urheilulliseen ja tasapainoiseen kroppaan.
Ida Jemina kertoo, että saliharrastuksen myötä hänen vartalonsa on muuttunut selvästi lihaksikkaampaan suuntaan, mutta kehonkoostumusmittauksissa hän ei ole käynyt. Mittausten ja vaa’an lukeman sijaan nainen uskoo peilin kertovan kaiken oleellisen.
– Peili on paras mittari, josta näkyy selvästi missä on kehitettävää ja mitkä ovat vahvuuksia. Paino kertoo ainoastaan sen paljon painat, ei muuta.
Ida Jemina kertoo, että paino ei ole koskaan ollut hänelle mikään huolenaihe. Hän tietää suunnilleen kuinka paljon painaa, mutta ei nouse vaa’alle viikoittain. Vaa’an seuraamisen voi naisen mukaan jäädä koukkuun, mikä ei ole lainkaan hyvä asia.
”Olen oppinut arvostamaan niitä jämäköitä ja vahvoja jalkoja”
Saliharrastuksen myötä myös suhtautuminen omaa kehoa kohtaan on muuttunut. Ida Jemina kertoo arvostavansa nykyään vartalonsa kohtien, jotka nuorena aiheuttivat murhetta. Muodostelmaluisteluaikoina nuorella naisella oli suuri tarve kuulua joukkoon.
– Nuorena häpesin sitä, että mulla oli isot ja lihaksikkaat reidet verrattuina muihin tyttöihin, joilla oli puolestaan hoikat jalat. Nyt tilanne on itse asiassa päinvastoin, ja olen oppinut arvostamaan niitä jämäköitä ja vahvoja jalkoja.
Vaikka Ida Jeminalla ei ole koskaan ollut valmentajaa ja hän on hankkinut tiedon liikkumisesta ja treenaamisesta itse, ylilyöntejä ei ole päässyt tapahtumaan. Nainen muistuttaakin, että tavoitteellisen treenaamisen ei tarvitse automaattisesti tarkoittaa sitä, että elämä olisi pelkkää treeniä. Tällä hetkellä Ida Jemina treenaa kuntosalilla neljä kertaa viikossa ja lenkkeilee koiransa kanssa.
– Treeneissäni on sellainen motto, että laatu korvaa määrän. Kehitys tapahtuu levossa eikä siellä salilla. Se on ihan hyvä muistaa.
Vapaa-aikanaan Ida Jemina rentoutuu koiran kanssa touhutessa ja veneilyn parissa. Kun ajatukset saavat välillä tuulettua, treenitkin kulkevat taas paljon paremmin. Ida Jemina uskookin positiiviseen elämänasenteeseen ja siihen, että turha murehtiminen ei kannata.
– Ei kannata liikaa stressailla, kyllä elämä kuljettaa, nainen toteaa.
Lisää treenivinkkejä videoilla:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.