Ruotsin suurin vankila valmistautuu ottamaan vastaan laitoksen 60-vuotisen historian ensimmäiset lapsivangit. Rikosoikeudellinen alaikäraja saattaa laskea pian 13 vuoteen.
Muutaman viikon kuluttua Kumlaan, tiukasti vartioituun Keski-Ruotsin vankilaan, odotetaan poikkeuksellisen nuoria vankeja.
Ruotsin parlamentti on jo hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan vakavista rikoksista tuomitut 15–17-vuotiaat suorittavat rangaistuksensa vankilassa.
Maan rikosseuraamuslaitoksen, Kriminalvårdenin, mukaan maan kuudessa vankilassa valmistellaan erityisten lasten- ja nuoriso-osastojen perustamista. Osastoja on perustettu Högsbon, Kumlan, Rosersbergin, Sagsjönin, Skenäsin ja Ystadin vankiloihin.
Suunnitelma astuu laillisesti voimaan heinäkuussa. Sen myötä ruotsalaisvankiloissa asuu jatkossa myös lapsia.
Kesäkuussa parlamentin odotetaan äänestävän myös rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan laskemisesta 15 vuodesta 13 vuoteen rikoksissa, joista seuraa vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus.
Lue myös: Asiantuntijalta tiukka tyrmäys rikosvastuuiän laskemiselle: "Vankila ei ole 15-vuotiaan paikka"
Epätoivoinen ratkaisu jengirikollisuuteen?
Kaiken taustalla on viime vuosina järkyttävällä tavalla Ruotsissa lisääntynyt jengirikollisuus ja edellä mainituilla lakimuutoksilla etsitään nyt ratkaisuja synkkään ja epätoivoiseen tilanteeseen.
Tällä hetkellä alle 18-vuotiaat suorittavat Ruotsissa rangaistuksia vakavista rikoksista pääasiassa Ruotsin valtion laitosten hallintoviraston ylläpitämissä suljetuissa laitoksissa.
Laitokset ovat kuitenkin saaneet kovaa kritiikkiä turvallismenetelmistään ja yleisistä toimintatavoistaan.
Lue myös: Nuorisorikollisuus on entistä raaempaa ja siihen syyllistyvät yhä nuoremmat
"Mielestäni se ei ole hyvä idea"
Ruotsin poliisi arvioi viime vuoden loppupuolella, että maassa on lähes 68 000 ihmistä, joilla on kytkös jengirikollisuuteen.
Vankien lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vankiloiden sulkemisen sijaan niitä on alettu rakentaa lisää.
Kumlan vankilassa lapset sijoitetaan aikuisvangeista erillään oleviin 11 neliömetrin yksittäisiin selleihin, joissa on suihku, vessa, kirjoituspöytä sekä televisio.
Päätös lasten vangitsemisesta, joka merkitsee Ruotsin oikeusjärjestelmän suurinta muutosta vuosikymmeniin, on herättänyt kritiikkiä niin tutkijoiden, lastensuojelujärjestöjen kuin myös lakimiesten keskuudessa.
– Mielestäni se ei ole hyvä idea, mutta sillä ei ole merkitystä. Asia on päätetty ja meidän on huolehdittava siitä, että lapsilla on täällä mahdollisimman hyvät olosuhteet. Yhteiskunnan kannalta on erittäin tärkeää, että onnistumme tässä, The Guardianin haastattelema Kumlan vankilanjohtaja Jacques Mwepu summaa.
Lapset ja nuoret syyllistyvät myös Suomessa aikaisempaa useammin rikoksiin. Poliisi on nostanut julkisuudessa esille sen, että rikosvastuuiän alle jäävien nuorten tekemien rikosten tutkinta on vaikeaa, erityisesti kun puhutaan vakavammista rikosnimikkeistä.
Alle 15-vuotiaiden kohdalla poliisin keinot ovat rajallisia, eikä esimerkiksi pidättämistä tai vangitsemista voida käyttää.
Rikos- ja konfliktityön asiantuntija Heikki Turkka nosti Asian ytimessä -ohjelmassa, ettei rikosikärajaa tule missään tapauksessa laskea. Katso Turkan haastattelu kokonaisuudessaan.
Lähteet: The Guardian, TV4, Ruotsin rikosseuraamuslaitos, Kriminal vården.
