Kesällä yksinäisyys voi korostua, kun loma katkaisee arjen rutiinit ja vähentää luontevia kohtaamisia työssä, opinnoissa ja harrastuksissa.
Yksinäisyys koskettaa Suomessa yhä useampaa. Suomen Punaisen Ristin Yksinäisyysbarometrin mukaan 65 prosenttia Suomessa asuvista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus, kun vuotta aiemmin osuus oli 59 prosenttia.
Noin joka viides kertoi kokevansa yksinäisyyttä kerran viikossa tai useammin. Erityisesti korostuvat nuoret ja nuoret aikuiset: SPR:n mukaan 16–24- ja 25–34-vuotiaat ovat yksinäisimpiä. Nuorista ja nuorista aikuisista joka kolmas kokee yksinäisyyttä vähintään viikoittain.
Yksinäisyys voi tuntua kesällä vielä pahemmalta. Psykoterapeutti Marena Kukkonen Mieli ry:stä kertoo sen johtuvan siitä, että lomakaudella arjen normaalit rakenteet, kuten opiskelu ja työympäristö rutiineineen, aikatauluineen ja ihmisineen jäävät pois kuvioista.
– Olemmekin yhtäkkiä yksin arjessa. Se voi korostaa yksinäisyyden tunnetta, hän sanoo.
Yksinäisyys ja yksinolo ovat eri asioita
Kukkonen muistuttaa, että on eri asia olla yksin kuin yksinäinen.
– Kun ihminen on yksinäinen, hän voi kokea syvää surua, ulkopuolisuutta, vaille jäämisen tunnetta ja alakuloisuutta. Siihen voi liittyä ahdistusta ja pelkoa.
Hän myös painottaa, että yksinolon ja yksinäisyyden kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä. Lisäksi jotkut tarvitsevat paljon sosiaalista kanssakäymistä, isoja joukkoja ja laumaa ympärille. Jotkut taas tarvitsevat yhden ihmisen, joka olisi tärkeä ja läheinen.
Emotionaalinen yksinäisyys
Kukkonen lisää, että on myös emotionaalista yksinäisyyttä: ihminen kokee olevansa yksin, vaikka hänen ympärillään on paljon muita. Emotionaalisesti yksinäinen kaipaa läheistä ja luottamuksellista ihmissuhdetta.
– Se on varmaan yksinäisyyden hankala muoto, hän miettii.
Kukkonen miettii, että emotionaalisesta yhteyden puutteesta kärsivän voi olla hyvä panostaa omaan aktiivisuuteen. Omia ajatuksia voi olla hyvä yrittää avata lähellä oleville enemmän, sillä sitä kautta henkisen yhteyden luominen voisi kenties helpottua.
Yksinäisyys eri elämänvaiheissa
Eri ikävaiheissa yksinäisyyden kokemus saattaa olla erilainen.
Kukkonen kertoo, että nuorena usein halutaan irrottautua vanhemmista ja etsitään omaa yhteisöä, jossa jakaa asioita ja kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Tässä kohtaa yksinäisyys voi korostua, kun koulu- tai opiskelutauolla ei olekaan omaa yhteisöä ympärillä.
Vanhemmiten taas elämässä voi yhtäkkiä olla paljon enemmän tilaa, kun jäädään pois työelämästä, liikkuminen vähenee fyysisten rajoitteiden vuoksi tai lapset aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa.
Yksinäisestä voi tuntua kurjalta katsoa, mitä muut sosiaalisen median alustoillaan julkaisevat. Toisten iloiset julkaisut kesähetkistä tai juhlista läheisten ja perheen kanssa voivat pahentaa yksinäisyyden kokemusta ja ulkopuolisuuden tunnetta.
– Seurataan somesta muiden elämää, mikä ei välttämättä ole ollenkaan totta, vaan sitä somekuorrutusta.
Kukkosen mukaan tällaisessa tilanteessa on täysin ymmärrettävää, että voi alkaa tuntua siltä, että kaikki muut ovat mukana elämässä, mutta itse jää sen ulkopuolelle.
Hän muistuttaa, että somessa seilatessa kannattaa yrittää muistuttaa itseään siitä, että kaikki siellä ei välttämättä ole totta.
Rahattomuus voi lisätä yksinäisyyden kokemusta
Kukkosen mukaan rahattomuus voi tuoda oman vivahteensa yksinäisyyteen. Moni asia maksaa ja edellyttää, että talous olisi jollakin tavalla kunnossa, jotta olisi mahdollisuus osallistua kesätapahtumiin tai muihin kesäasioihin.
Onneksi sen ei tarvitse estää aivan kaikkea. On tapahtumia, joihin voi osallistua, vaikka ei olisi rahaa.
– Meillä on paljon ilmaistapahtumia esimerkiksi kulttuurissa tai urheilussa.
Kokeile matalan kynnyksen tilanteita
Yksinäisyydestä kärsivän kannattaa kokeilla matalan kynnyksen tilanteita, joissa uusien ihmisten tapaaminen olisi mahdollista.
Varsinkin kaupungissa on paljon yhteisöllisiä tapahtumia, joissa on muita ihmisiä. Esimerkiksi puistojumpat tai kulttuuritapahtumat.
– Siellä on ympärillä ihmisiä, jotka pitävät samasta asiasta. Siinä on jokin yhdistävä tekijä.
Kukkonen myöntää, että haja-asutusalueilla tai taajamassa tilanne voi olla haastavampi. Hän pohtii, että tässä kohtaa some voi osoittaa arvonsa, kun sitä kautta voi löytää yhteisöjä, joissa on samanhenkisiä ihmisiä tai samoista asioista kiinnostuneita.
Itseään ruokkiva kehä
Kukkonen ymmärtää, että vinkki ihmisten seuraan hakeutumisesta voi yksinäisen korvaan kuulostaa hyvin ärsyttävältä. Hän kuitenkin pohtii, että muuta tietä ulos eristäytymisen ja yksinäisyyden kuplasta ei oikein ole.
– Kun ihminen on yksinäinen, se on asia, joka ruokkii itse itseään. On aina vain vaikeampi lähteä ihmisten seuraan tai lähestyä heitä.
Pyri eroon haitallisista ajatusmalleista
Kukkonen sanoo, että yksinäisyyden keskellä on tärkeää luopua itsensä syyttelystä ja ajatuksesta, että yksinäisyys johtuu olisi oma vika.
– Ne ovat ajatusmalleja, joita kannattaa haastaa. Joskus vain olosuhteet ja elämäntilanne ovat sellaisia, että on syystä tai toisesta yksinäinen ja jäänyt yksin.
Liikkeelle pienin askelin
Jos kotoa lähteminen ylipäätään tuntuu hyvin ahdistavalta, kannattaa aloittaa pienestä.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lähtee käymään lähikaupassa tai kirjastossa. Siellä voi olla kontaktissa ja tulla nähdyksi vaikkapa katsomalla muita silmiin ja tervehtimällä.
Kukkonen lisää, että jos kotoa lähteminen tuntuu hyvin vaikealta, on somessa se hyvä puoli, että sieltä voi yrittää etsiä yhteisöjä ja siellä voi osallistua keskusteluihin ja seurata niitä.
Myös apua on saatavilla
Kukkonen suosittaa hakemaan yksinäisyyden tunteeseen ammattiapua, jos se jää päälle, alkaa haitata elämää tai käy liian raskaaksi ja alkaa tulla syvää surua tai ahdistusta, alakuloisuutta tai pelkoa.
Hän vinkkaa, että kriisipuhelin tai kriisichat voivat tällöin olla avuksi. Sieltä voi löytää tukea tunteiden käsittelyyn.
– Silloin, jos rupeaa tulemaan itsetuhoisia ajatuksia, on viimeistään haettava apua, mieluiten jo aiemmin.
Kesä vaikeuttaa tuen saantia
MTV Uutiset pyysi HelsinkiMission työntekijöitä kertomaan, millaiset asiat yksinäisyyden teemassa puhututtavat yksinäisyyttä kokevia asiakkaita kesäaikaan.
Varainhankinnan koordinaattori Emma Ahveninen summaa HelsinkiMission työntekijöiden vastauksia seuraavasti:
Ensinnäkin kesällä sosiaaliset verkostot voivat yhteisen ajan myötä vahvistua, mutta myös heiketä, kun aiemmin sosiaalisia suhteita ylläpitäneet rakenteet (opiskelu, työ, harrastukset ja sote-palvelut) ovat lomalla.
Lisäksi kun arjen rutiinit hiljenevät ja harrastukset ovat tauolla ja ollaan kenties lomalla, pintaan voi nousta asioita, joita arjessa on tullut ohitettua.
Yksinäisyyttä kokevia asiakkaita puhuttavat myös muutokset ihmissuhteissa, kuten ero tai riitautuminen kavereiden kanssa, voivat jättää yhteisön ulkopuolelle.
Samoin puhututtaa fear of missing out -ilmiö eli niin sanottu paitsi jäämisen pelko ja vertailu muiden tilanteisiin, kun seurataan ihmisten elämää väritetysti somen kautta.
Myös raha puhututtaa. Kun sitä riittää hädin tuskin perusasioihin, ei ole mahdollisuutta osallistua maksullisiin tapahtumiin.
Lisäksi parisuhteen puuttuminen on näkynyt keskusteluissa enemmän kesällä, Helsinki Missiosta kerrotaan.
HelsinkiMissio kertoo, että heidän ammatillisessa keskusteluavussaan kohdataan paljon tilanteita, joissa ihmiset jäävät yksin elämäntapahtumien ja kriisitilanteiden vuoksi palvelujen ollessa suljettuina tai minimiresurssilla. Ei-akuutteihin haasteisiin on kesällä vaikeampi saada tukea ja asiat voivat vaikeutua, kun niiden kanssa jäädään yksin.
Outi Jaatinen työskentelee toimittajana niin lifestyle-aiheiden kuin ajankohtaisuutisten parissa. Juttuvinkkejä voi laittaa sähköpostiin outi.jaatinen@mtv.fi.
