Älä uskoudu tekoälylle – näin voi pahimmillaan käydä

– Monet suomalaiset ja muutkin eurooppalaiset vain rupeavat juttelemaan ja sitten tavallaan lähtevät polulle, jossa kriittinen ajattelu unohtuu. Maailmalta on esimerkkejä, että monet nuoret ovat jääneet koukkuun ja juttelevat tekoälyn kanssa enemmän kuin vanhempiensa kanssa, Rouhiainen sanoo.

Tekoäly voi koukuttaa ja etäännyttää tosielämän ihmissuhteista. Kuvituskuva.

Varo, mitä kerrot tekoälylle

Mielenkiintoisena anekdoottina Rouhiainen kertoi omasta kokemuksestaan tekoälyn kanssa työskentelystä eräänä sunnuntai-iltana.

– Kun kello oli kymmenen yli kymmenen, niin tekoäly kysyi minulta, että Lasse, kannattaisiko sun mennä nukkumaan? Koska tämä on tärkeä asia, jatketaan aamulla, Rouhiainen kuvailee.

Rouhiaisen mukaan laadukkaan tekoälyn voi kouluttaa ajattelemaan asioita käyttäjän näkökulmasta, mutta Järvinen ei ollut vaikuttunut.

– Minusta tuo on ihan hirveää, Järvinen parahti.

Järvisen mukaan "ilmaista lounasta ei ole", ei tekoälyssäkään. Tämä pitäisi muistaa, kun sille syöttää tietoja.

– Jos se palvelu on ilmainen, se aivan varmasti kerää meistä tietoa. Se muistaa jo senkin takia, että se pystyy palvelemaan meitä paremmin, niin kuin tässä kuultiin. Se kertoo, että mene nukkumaan, kun yleensä tähän aikaan menet, Järvinen sanoo.

Lue lisää: Tekoäly vie työt, vai viekö? Näin paljon suomalaiset pelkäävät työnsä puolesta

Esimerkiksi tietoja, jotka liittyvät omiin henkilösuhteisiin, sairauksiin tai työuraan, kannattaa varjella.

– Ne ovat asioita, joita [yleinen tietosuoja-asetus] GDPR tosi tarkkaan kieltää kertomasta kellekään ja laittamasta julkisuuteen. Mutta sitten ihminen itse menee laittamaan ne tällaiseen tekoälypalveluun ja hyötyy siitä, ainakin näennäisesti, Järvinen sanoo.

– Ei mietitä sitä, mihin ne tiedot päätyvät viiden tai kymmenen vuoden päästä. Minkälaista profiilia meistä voidaan rakentaa, kun tiedetään meidän salaisuudet. Se on potentiaalisesti paljon vaarallisempaa kuin Googlen tai Facebookin seuranta, Järvinen lisää.

Googlen ja jopa ajattelun korvike?

Tiedonhaku, johon suurin osa suomalaisista tekoälyä käyttää, ei sekään ole ongelmatonta.

– Se, että sitä käytetään tavallaan Googlen tai jopa ajattelun korvikkeena, on vähän huolestuttavaa. Heti mennään kysymään tekoälyltä ja uskotaan siihen vastaukseen, joka näyttää selvältä suomelta ja hyvin vakuuttavalta ja siellä on paljon faktoja. Siinä on vähän skarppaamista, Järvinen sanoo.

Lue myös: Julkaisetko lapsestasi kuvia somessa? Vakava varoitus: Tekoäly loi uuden uhan

Perinteistä Googlea käyttäessä linkkien taakse pääsee itse tarkistamaan ja arvioimaan, mikä on totta.

– No, nythän Googlekin on mennyt siihen, että ensimmäisenä on Googlen oman tekoälyn tekemä tiivistelmä. Se on jo vähän vaarallista, koska sitten ihminen ei käy niitä linkkejä läpi, Järvinen huomauttaa.

– Mutta jos mennään suoraan johonkin ChatGPT:hen eikä vaivauduta itse tekemään sitä työtä, joka tiedonhakuun aina liittyy – se haku ja arviointi ja kokonaiskuvan muodostus –, niin siinä on kyllä pikkuisen vaaraa tulevaisuutta ajatellen. Koska silloin se, joka hallitsee tekoälyä, hallitsee meidän ajattelua ja toimintaa, Järvinen sanoo.

Tekoälyn esittämään tietoon tulee suhtautua kriittisesti.

MTV:n kyselyn perusteella lähes 65 prosenttia suomalaisista käyttää tekoälyä tiedonhakuun. Järvinen pitää määrää hämmästyttävän suurena ottaen huomioon, että generatiivinen tekoäly on ollut saatavilla vasta noin kolme ja puoli vuotta.

– Ei oikeastaan mikään aikaisempi tekniikka tai palvelu ole kolmessa ja puolessa vuodessa Suomessa lyönyt näin hyvin läpi, Järvinen sanoo.

Missä tekoälystä on hyötyä, ja miten asiantuntijat suosittelevat käyttämään sitä? Katso koko keskustelu jutun alussa olevalta videolta tai MTV Katsomosta.

Lue myös: Yhdysvaltalaisen tekoälyn käytössä piilee riski

Itsemurhan tehnyt teini puhui kuukausia ChatGPT:lle – vanhemmilta vakavia syytöksiä