Ruoan hinta ampaisee nousuun – viljelijöiltä hätähuuto: "Revitään meidän selkänahasta"

Hirvonen arvioi, että nopea ja raju kevyen polttoöljyn hinnannousu saattaa pakottaa jättämään myös toisen traktorin talliin.

– Voi olla, että yhdellä ajan sitten kaikki. Sitä kautta saa kustannuksia säästettyä. Toki traktorin edessä ja takana kulkee työkonetta, jotta saan kaksi ajoa samaan kertaan.

Yrittäjä kertoo esimerkiksi kastelleensa aiemmin perunapeltoja kesäisin, mutta tästä on sittemmin luovuttu tyystin.

Polttoainekustannukset eivät kuitenkaan ole se ainoa kustannus, joka maatalousyrittäjän lompakkoa kuormittaa. Hirvosen mukaan yksi ongelma on esimerkiksi välikäsien suuri määrä tuotteen matkalla kuluttajan lautaselle.

– Suurin ongelma on tässä se, että tuotteilla ei saa mitään hintaa.

Ajattelematon äkkiseltään voisi luulla, että nousseet kustannukset olisi mahdollista lisätä myytävän tuotteen hintaan. Näin ei kuitenkaan ole.

– Kustannukset katetaan viljelijän ohuesta pussista jälleen kerran. Kyllä se täältä päästä revitään, Hirvonen sanoo.

Ville Hirvonen keräsi lomamatkalla energiaa ennen kiireistä viljelykautta.

Sama tilanne lännessä

Satakunnan Ulvilassa, Sunniemen Kartanolla viljelijänä toimiva Toni-Anton Mattila kertoo samansuuntaista viestiä. Toimintaa on jouduttu supistamaan.

– Meillä oli parhaimmillaan se noin 400 hehtaaria, mutta nyt kun kustannukset ovat nousseet ja vuokrahinnat ovat aika korkeat, olemme raa’asti vähentäneet (viljelypinta-alaa). Nyt ollaan jo varmaan alle 300 hehtaarin, että olisiko 250 jäljellä, Mattila kertoo.

Viljelijä nostaa esimerkkinä viljanviljelyn kannattamattomuuden.

– Viljanviljely alkaa olla aika lailla jo miinusmerkkistä, eli sitä ruokaa tuotetaan niin sanotusti ilmaiseksi.

Polttoöljyn raju hinnannousu ei onneksi vielä Mattilan lompakkoa kevennä. Hän kertoo onnistuneensa tilaamaan 6000 litraa polttoöljyä "vanhaan hintaan", juuri ennen pahinta hinnannousua.

– Sanotaanko näin, että 6000 litraa kuluu maataloudessa yllättävän nopeasti. Kuulostaa rajulta, mutta niin se vain on.

Sunniemen Kartanolla yritetään karsia kuluista kaikin mahdollisin keinoin.

– Ehkä raskaimmat muokkaustyöt jätetään tekemättä ja koetetaan karsia sitten jollain niitä kustannuksia.

Myös Mattila kertoo, että nousseet kustannukset revitään viljelijän selkänahasta.

Hinnat nousevat vähän kaikessa

Öljyn hinta vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan, jotka ovat tarpeellisia ruoantuotannossa.

Esimerkiksi pakkausmuovit, pakkaus- ja kuljetusmateriaalit ja kuljetuskustannukset ovat nousseet myös.

Pieni lohtu tulevalle viljelykaudelle kuitenkin on, että moni on hankkinut lannoitteet ja muut jo aikaisemmin.

Kaksi suurinta määrittää hinnan

S-ryhmä ja K-ryhmä ovat Suomen vähittäiskaupan kaksi suurinta toimijaa ja ne hallitsevat päivittäistavaramarkkinaa.

Tulevan kesän sopimukset esimerkiksi juuresten suhteen on Mattilan mukaan solmittu jo aikapäiviä sitten, eikä niihin ole odotettavissa huojennuksia.

– Esimerkiksi porkkanan ensi kauden hinnat on päätetty S- ja K-ryhmän toimesta jo viime marraskuussa. Heille se on ihan sama, mitä maailmalla tapahtuu, sillä sopimukset on jo tehty, Mattila kertoo.

Mattila ei odota suuria kummaltakaan toimijalta.

– Ehkä jotain huojennuksia voisi pahimmassa kriisitilanteessa tehdä, mutta kyllä ne tällä hetkellä käyttävät valta-asemaansa niin rajusti hyödyksi, että ei tässä viljelijöillä kauheasti ole sanavaltaa.

Toni-Anton Mattila kertoo, että säästöjä on kaudelle etsittävä useasta paikasta.

Tulevaisuus vaakalaudalla

Hirvonen ja Mattila eivät povaa valoisaa tulevaisuutta Suomen maataloudelle.

– En tiedä, Suomessa ei vaan saada tästä maataloutta kannattavaa, Hirvonen sanoo.

– Ahdinko on monella tiedossa, Mattila kertoo.

PTT arvioi maatalouden yrittäjätulon laskevan tänä vuonna noin 1,2 miljardiin euroon, mikä on noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Suomalaisten ruoantuottajien heikko tilanne ei rajoitu pelkästään viljelijöihin.

MTV:n Huomenta Suomen lähetyksessä Tolvilan kartanon paimen Jarmo Latvanen kertoi, että moni lammastilallinen kamppailee kannattavuuden kanssa.

Suomessa on noin 1200 lammastilaa, joista viitisensataa ovat päätoimisia.

Pienemmät tilat kamppailevat suurempia useammin.

Lue myös: Lammastilat kamppailevat kannattavuuden kanssa – Tolvilassa valttina luomu ja suoramyynti 

Naapurimaassa Ruotsissa ruoan arvonlisäveroa laskettiin aiemmasta 12 prosentista kuuteen prosenttiin.

Jotta vaikutukset näkyvät kuluttajalle, ALV-alennuksen näkymistä hinnoissa on määrätty valvomaan Ruotsin kilpailuvirasto Konkurrensverket.

Suomessa elintarvikkeiden verokanta on 14 prosenttia, mutta pientä laskua on luvassa. Kevään puoliväliriihessä hallitus sopi 0,5 prosenttiyksikön alennuksesta 14 prosentin arvonlisäverokantoihin.

7:53