Monet lammastilat kamppailevat kannattavuuden kanssa ja toivovat, että lammasta syötäisiin muulloinkin kuin pääsiäisenä. Kolmasosa tiloista on luomutiloja ja ympäristöystävällisyys on tärkeä myyntivaltti halvempaa tuontilihaa vastaan.
Reilun viikon ikäiset karitsat kirmailevat Tolvilan kartanon lampolassa Akaassa. Ne ovat uteliaita ja seurallisia. Tolvilan kartanon luomulammastilalla on nyt 140 uuhta eli emolammasta ja 60 karitsaa.
– Nämä ovat suomenlampaita ja suomenlammas on meidän kansallisaarre. Se on ollut meidän kanssa täällä 4 000 vuotta ja kantaa ihan ainutlaatuista geeniperimää, kertoo Tolvilan kartanon paimen Jarmo Latvanen.
Suoramyynti kannattaa paremmin
Suomessa on noin 1200 lammastilaa, joista noin 500 päätoimisia. Suuri osa tiloista on pieniä ja moni niistä kamppailee kannattavuuden kanssa.
– Monet haasteet tulevat siitä, että tuotantoala on niin tosi pieni. Suomessa on viime vuonna tuotettu noin miljoona kiloa lampaan lihaa. Jos sitä verrataan vaikka nautaan, joka on noin 80 miljoonaa kiloa, ero on merkittävä, selittää Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n asiantuntija Juho Kyntäjä.
– Me olemme tulleet toimeen lähinnä siitä syystä, että myymme itse kaiken suoramyynnillä. Kerromme avoimesti meidän tuotannosta ihmisille ja ihmiset ovat valmiit maksamaan lihasta vähän eri hintaa. Siinä ei ole niitä välikäsiä, huomauttaa Latvanen.
