"Rokotekriittisyyden taustalla on paljon epäluottamusta" – mutta voiko rokotetta karttavan mielen muuttaa?

0:54
Voiko rokotekriittisen pään kääntää? Näin kysymykseen vastaa ilmiötä tutkinut yliopisto-opettaja Johanna Nurmi.

Rokotteiden haittoihin ei suhtauduta vakavasti, uskovat rokotekriittiset yliopisto-opettaja Johanna Nurmen mukaan.

Suomalaisista 87,6 prosenttia on ottanut vähintään yhden koronarokoteannoksen. Matkan varrella on kokeiltu jos jonkinlaisia rokotustempauksia rokotuskattavuuden kasvattamiseksi. 

Vähemmistön rokotekriittisyys ei ole kuitenkaan kadonnut, vaikka tutkimukset kerta toisensa jälkeen ovat todistaneet rokotteiden tarjoavan tehokasta suojaa eritoten koronaviruksen aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan.

Omikronmuunnos on voimistanut ainakin joidenkin rokotekriittisten äänenvoimakkuutta. Jotta rokotteen teho omikronia vastaan olisi vahva, on tehosteannos tarpeen.

Rokotekriittisten mukaan rokotteiden haittoihin ei suhtauduta vakavasti, kertoo muun muassa rokotekriittisyyttä tutkinut yliopisto-opettaja Johanna Nurmi Turun yliopistosta.

Suomessa on Fimean mukaan käsitelty koronarokotteisiin liittyviä haittavaikutusilmoituksia 14.12. mennessä 6 550 kappaletta. Koronarokoteannoksia on annettu yli 8,8 miljoonaa kappaletta.

– Rokotekriittisyyden taustalla on paljon epäluottamusta. Terveysviranomaisia, lääketeollisuutta ja terveydenhuoltoa eli oikeastaan koko sitä ketjua kohtaan, joka tuottaa ja toimittaa rokotteet, Nurmi sanoo.

Voiko rokotetutkimuksiin luottaa?

Erityisesti rokotekriittiset moittivat lääketieteen ja kaupallisten etujen yhteen kietoutumista. Koronarokotteet ovatkin olleet valtaisan iso bisnes niiden kehittäjille.

– Rokotekriittiset ovat usein huolissaan, toteutuuko riippumattoman tieteen ideaali rokotetutkimuksessa, Nurmi arvioi.

Yleisesti ottaen syitä rokotteista kieltäytymiseen on runsaasti. Yleisimmät näistä ovat joko jonkinlainen huoli tai omakohtainen kokemus rokotteiden pitkäaikaisista haitoista, Nurmi sanoo.

Rokotekriittisyyttä ei tokikaan keksitty koronarokotteiden myötä, vaikka se onkin saanut pandemian vuoksi huomattavasti aiempaa enemmän näkyvyyttä. Ennen koronaa uutisoitiin esimerkiksi vanhemmista, jotka eivät halunneet lapsilleen tuhkarokkorokotetta.

– Se liittyy arvoihin ja itsemääräämisoikeuteen ja viranomaisluottamukseen, toteaa Nurmi rokotekriittisyydestä.



Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja