Huoli tuhkarokon tarttumisesta nosti lasten rokotuskattavuutta Pohjanmaalla – maanlaajuisesti joka viides vanhempi epäröi, sivuvaikutukset pelottavat | MTV Uutiset
Huoli tuhkarokon tarttumisesta nosti lasten rokotuskattavuutta Pohjanmaalla – maanlaajuisesti joka viides vanhempi epäröi, sivuvaikutukset pelottavat
6:16Tuhkarokosta keskusteltiin MTV:n Huomenta Suomessa toukokuussa 2019.
Julkaistu 12.02.2020 05:01
MTV UUTISET – STT
Myös muiden rokotteiden kattavuus on valtakunnallisesti korkea, vaikka joka viides epäröi lasten rokottamista.
Pikkulasten rokottaminen tuhkarokkoa vastaan on yleistynyt rokotuskeskustelun myötä Pohjanmaan rannikolla, jossa rokotuskattavuus on ollut valtakunnallista tasoa alhaisempi.
Tuhkarokkosuojan sisältävän MPR-rokotteen on koko maassa saanut noin 96 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä suomalaislapsista. Luku on sama kuin se oli vuonna 2016 syntyneillä vuotta aiemmin.
– Vaikka valtakunnallisesti ollaan todella hyvässä tilanteessa, alueellisia eroja on, ja kattavuuksissa voi aina pyrkiä ylöspäin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Ulpu Elonsalo.
Alueellisesti alhainen rokotusaste voi johtaa paikallisiin epidemioihin. Esimerkiksi Pohjanmaalla Luodon kunnassa rokottamattoman lapsen epäiltiin saaneen tuhkarokkotartunnan ulkomailta loppuvuonna 2018.
Lapsen pelättiin altistaneen jopa satakunta ihmistä taudille kunnassa, jossa rokotuskattavuus oli selkeästi valtakunnan tasoa matalampi.
Huolen jälkeen MPR-rokotteen kattavuus kunnassa parani. Elonsalo toivoo, että rokotuskattavuus alueella kohentuisi entisestään. MPR-rokote suojaa tuhkarokon ohella sikotaudilta ja vihurirokolta.
Ihmisen puolustuskykyä heikentävä tuhkarokko tarttuu kolmikosta herkimmin.
Some-keskustelut rokotteista lisäävät huolta
Myös muiden rokotteiden kattavuus on pysynyt korkealla valtakunnallisesti.
Kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-bakteerin aiheuttamilta taudeilta suojaavan viitosrokotteen on saanut yli 98 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä.
Rokotteen pneumokokkia vastaan on saanut noin 96 ja rotavirusta vastaan 93 prosenttia pikkulapsista. Luvut ovat edellisvuoden tasolla.
Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmanteen ikävuoteen mennessä. Kouluikään mennessä ilman perusrokotuksia jää puolisen prosenttia.
– Valtakunnallisesti tarkasteltuna pikkulasten rokotuskattavuus on erinomainen, Elonsalo sanoo.
Suomalaisilla ylipäänsä on positiiviset asenteet lasten rokottamisesta, kertoo akatemiatutkija Anna Soveri Turun yliopistosta.
Soveri työskentelee Turun yliopiston ja Åbo Akademin käynnissä olevassa yhteisprojektissa, joka selvittää rokotteisiin liittyviä asenteita.
– Vain hyvin pieni osuus vanhemmista päättää kokonaan olla ottamatta rokotteita lapsille, Soveri sanoo.
Noin joka viides kuitenkin epäröi asiaa etukäteen esimerkiksi pelättyjen sivuvaikutusten vuoksi. Soveri kertoo, että negatiiviset lieveilmiöt tai huolet niistä saavat suhteettoman paljon huomiota.
Viranomaisten neuvojen ohella ihmiset lukevat asiaan liittyvää mediakeskustelua ja kuuntelevat läheisten mielipiteitä.
– Rokotteita vastaan suojelevia tauteja ei enää nähdä, mutta pelätyistä vaikutuksista on paljon enemmän keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Laumasuoja täyttyy kolmessa kunnassa viidestä
Rokotetiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitää yllä potilastietojärjestelmistä kerättävien tietojen pohjalta.
THL julkaisee ensimmäistä kertaa rokotuskattavuuden tiedot karttapalvelussaan kunnittain.
MPR-rokotteen osalta kunnista noin kolme viidesosaa yltää tilastojen mukaan laumasuojan kannalta olennaisena pidettävään 95 prosentin kattavuuteen.
Ulpu Elonsalo pitää lukua hyvänä, eikä se kerro siitä, että kaksi viidesosaa kunnista jäisi alle laumasuojan haamurajan.
Tilastoissa saattaa olla vajeita rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien puutteiden vuoksi. Esimerkiksi Päijät-Häme on erottunut tilastoissa tämän ongelman vuoksi. Vaihtoehtoisesti pieni syntyvyys voi vaikuttaa kunnan tilanteeseen.
– Mitä pienempi syntyvyys kunnassa on, yksi tai kaksi rokottamatonta lasta tai puuttuvaa tietoa voi pudottaa rokotuskattavuutta paljonkin, Elonsalo sanoo.
