Huoli tuhkarokon tarttumisesta nosti lasten rokotuskattavuutta Pohjanmaalla – maanlaajuisesti joka viides vanhempi epäröi, sivuvaikutukset pelottavat

Pikkulasten rokottaminen tuhkarokkoa vastaan on yleistynyt rokotuskeskustelun myötä Pohjanmaan rannikolla, jossa rokotuskattavuus on ollut valtakunnallista tasoa alhaisempi.

Lue myös: 5 hengenvaarallista tautia, jotka ovat tehneet paluun maapallolle – järjestö julisti keskiajalla kauhua kylväneen taudin tulleen takaisin

Tuhkarokkosuojan sisältävän MPR-rokotteen on koko maassa saanut noin 96 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä suomalaislapsista. Luku on sama kuin se oli vuonna 2016 syntyneillä vuotta aiemmin.

– Vaikka valtakunnallisesti ollaan todella hyvässä tilanteessa, alueellisia eroja on, ja kattavuuksissa voi aina pyrkiä ylöspäin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Ulpu Elonsalo.

Alueellisesti alhainen rokotusaste voi johtaa paikallisiin epidemioihin. Esimerkiksi Pohjanmaalla Luodon kunnassa rokottamattoman lapsen epäiltiin saaneen tuhkarokkotartunnan ulkomailta loppuvuonna 2018.

Lue lisäksi: Rokottamattomalla lapsella havaittu tuhkarokko – altistuneiden rokotukset tarkistettava

Lapsen pelättiin altistaneen jopa satakunta ihmistä taudille kunnassa, jossa rokotuskattavuus oli selkeästi valtakunnan tasoa matalampi.

Huolen jälkeen MPR-rokotteen kattavuus kunnassa parani. Elonsalo toivoo, että rokotuskattavuus alueella kohentuisi entisestään. MPR-rokote suojaa tuhkarokon ohella sikotaudilta ja vihurirokolta.

Ihmisen puolustuskykyä heikentävä tuhkarokko tarttuu kolmikosta herkimmin.

Some-keskustelut rokotteista lisäävät huolta

Myös muiden rokotteiden kattavuus on pysynyt korkealla valtakunnallisesti.

Kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-bakteerin aiheuttamilta taudeilta suojaavan viitosrokotteen on saanut yli 98 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä.

Rokotteen pneumokokkia vastaan on saanut noin 96 ja rotavirusta vastaan 93 prosenttia pikkulapsista. Luvut ovat edellisvuoden tasolla.

Lue lisää: WHO varoittaa: Tuhkarokko leviää räjähdysmäisesti Euroopassa – puolessa vuodessa jopa 90 000 tartuntaa

Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmanteen ikävuoteen mennessä. Kouluikään mennessä ilman perusrokotuksia jää puolisen prosenttia.

– Valtakunnallisesti tarkasteltuna pikkulasten rokotuskattavuus on erinomainen, Elonsalo sanoo.

Suomalaisilla ylipäänsä on positiiviset asenteet lasten rokottamisesta, kertoo akatemiatutkija Anna Soveri Turun yliopistosta.

Lue myös: THL: Maailman rokotekattavuus on ottanut takapakkia – "Olemme huolissamme rokote-epäröinnin lisääntymisestä"

Soveri työskentelee Turun yliopiston ja Åbo Akademin käynnissä olevassa yhteisprojektissa, joka selvittää rokotteisiin liittyviä asenteita.

– Vain hyvin pieni osuus vanhemmista päättää kokonaan olla ottamatta rokotteita lapsille, Soveri sanoo.

Noin joka viides kuitenkin epäröi asiaa etukäteen esimerkiksi pelättyjen sivuvaikutusten vuoksi. Soveri kertoo, että negatiiviset lieveilmiöt tai huolet niistä saavat suhteettoman paljon huomiota.

Lisää aiheesta: Onko syytä hankkia toinen tai kolmas rokote tuhkarokkoa vastaan? Asiantuntija: "Ei katsota tarpeelliseksi"

Viranomaisten neuvojen ohella ihmiset lukevat asiaan liittyvää mediakeskustelua ja kuuntelevat läheisten mielipiteitä.

– Rokotteita vastaan suojelevia tauteja ei enää nähdä, mutta pelätyistä vaikutuksista on paljon enemmän keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Laumasuoja täyttyy kolmessa kunnassa viidestä

Rokotetiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitää yllä potilastietojärjestelmistä kerättävien tietojen pohjalta.

THL julkaisee ensimmäistä kertaa rokotuskattavuuden tiedot karttapalvelussaan kunnittain.

MPR-rokotteen osalta kunnista noin kolme viidesosaa yltää tilastojen mukaan laumasuojan kannalta olennaisena pidettävään 95 prosentin kattavuuteen.

Lue myös: Tuhkarokkotapaus potki vauhtia sosiaali- ja terveysministeriöön – rokotteista halutaan muistuttaa tekstiviesteillä

Ulpu Elonsalo pitää lukua hyvänä, eikä se kerro siitä, että kaksi viidesosaa kunnista jäisi alle laumasuojan haamurajan.

Tilastoissa saattaa olla vajeita rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien puutteiden vuoksi. Esimerkiksi Päijät-Häme on erottunut tilastoissa tämän ongelman vuoksi. Vaihtoehtoisesti pieni syntyvyys voi vaikuttaa kunnan tilanteeseen.

– Mitä pienempi syntyvyys kunnassa on, yksi tai kaksi rokottamatonta lasta tai puuttuvaa tietoa voi pudottaa rokotuskattavuutta paljonkin, Elonsalo sanoo.