Omia tietoja ei kannata netissä syöttää ihan minne vain tai kertoa puhelimitse aivan jokaiselle. Keskuskauppakamari vinkkaa tiedotteessaan keinoja, joilla voit estää henkilötietojesi joutumisen vääriin käsiin.
Tietojen kalastelu yleistyy ja siitä voi seurata paljon haittaa. Keskuskauppakamari kertoo tiedotteessaan, miten voit ehkäistä tietojesi joutumista vääriin käsiin.
Tietojen kalastelu voi tarkoittaa esimerkiksi verkkopankkitunnusten, luottokorttinumeroiden, käyttäjätunnusten tai henkilötietojen huijaamista rikollisten haltuun. Tavoitteena on aina yleensä taloudellinen hyöty.
Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen kertoo tiedotteessa, että etenkin somessa huijaukset ovat yleistyneet kovasti.
Pahoin aikein liikkeellä oleva tietojen kalastelija saattaa ottaa yhteyttä vaikkapa sähköpostitse tai Instagramissa.
– Rikollinen voi hakea nimiisi vaikkapa luottokorttia, saada pääsyn työnantajasi tietojärjestelmiin, tyhjentää tilisi antamillasi tunnuksilla ja salasanoilla tai tehdä osamaksusopimuksia, Vesterinen sanoo.
Hän muistuttaa, että rahalaitokset, kuten pankit tai viranomaiset, eivät koskaan pyydä tilitietoja, tunnuksia tai muita salassa pidettäviä tietoja sähköpostitse tai puhelimitse.
Tietoja voidaan kalastella puhelimitse.Shutterstock
Maltti on valttia!
Tärkeää on ennakoida ja varautua.
– Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että varmistat, kenen kanssa asioit ja mietit, onko tilanne todella sellainen, että pyydetyt tiedot pitää antaa ja voiko asian antaa odottaa hieman. Hätäily ei ole koskaan hyväksi, sanoo Vesterinen.
– Kysy itseltäsi, antaisitko pyydetyt tiedot kenelle tahansa kadulla vastaantulevalle henkilölle, joka väittäisi olevansa pankkisi, ystäväsi tai viranomainen.
Tietojen kalastelun välttämiseksi kannattaa ottaa haltuun seuraavat vinkit:
Henkilötietoja tai muita hyödynnettäviä tietoja ei saa koskaan luovuttaa puhelimitse, jos et ole täysin varma soittajan henkilöllisyydestä ja syystä, jonka vuoksi hän tarvitsee tietojasi.
Henkilötietoja ei saa antaa tai täydentää sähköpostitse. Tarvittaessa voit soittaa varmistussoiton lähettäjälle, vaikka meili tulisikin työkaverilta tai joltain muulta tuntemaltasi henkilöltä.
Sähköpostiviestissä tai tekstarissa tulevien linkkien kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos et ole varma, kuka se on lähettänyt, älä klikkaa sitä! Linkki voi viedä väärennetylle nettisivulle, jossa pyydetään antamaan henkilökohtaisia tietoja tai muita rikolliselle hyödyllisiä tietoja jollain tekosyyllä. Toinen riski on se, että laitteellesi voi linkin avaamisen myötä asentua tietojasi varastava tai tiedostot lukitseva haittaohjelma.
Sosiaalisessa mediassa sinulle saatetaan lähettää liitetiedostoja, joiden myötä tietokoneellesi tai puhelimeesi voi päätyä vakoilu- tai virusohjelma.
Jos epäilet antaneesi tietojasi väärään paikkaan, ilmoita asiasta pankkisi tai luottokorttiyhtiösi sulkupalveluun. Niin saat tunnukset kuoletettua ja estettyä tietojesi väärinkäytön. Keskuskauppakamari suosittelee tallentamaan yhteystiedot mahdollisen vahingon varalta jo ennen kuin mitään on tapahtunut.
Outi Jaatinen työskentelee toimittajana niin lifestyle-aiheiden kuin ajankohtaisuutisten parissa. Juttuvinkkejä voi laittaa sähköpostiin outi.jaatinen@mtv.fi.
