Tämä arkinen asia altistaa digihuijauksille – "Pankit eivät tee tarpeeksi", sanoo IT-asiantuntija

– Nämä olisivat kaikki vapaaehtoisia turvaominaisuuksia asiakkaalle. Teknisesti toteutus olisi aika yksinkertaista, mutta mitään ei ole saatu aikaiseksi, Järvinen ihmettelee.

Pankeista ainakaan Danske Bank ja Nordea eivät tyrmää ajatusta. Pankit korostavat kuitenkin, että viime vuosina petosten torjuntaan on panostettu, ja että pankit pystyvät torjumaan ison osan huijausyrityksistä jo ennen kuin asiakkaat niihin haksahtavat.

– Kaikkia asioita jotka lisäävät turvallisuutta, tulee harkita. Tietysti viiveen asettaminen vaatisi tarkempaa suunnittelua, Danske Bankin päivittäispalveluista vastaava johtaja Heli Pieninkeroinen.

Nordean mukaan uusien turvaominaisuuksien käyttöönottoa "arvioidaan jatkuvasti". 

Käytännössä petosten torjuntaan on panostettu muun muassa parantamalla monitorointia, pankin järjestelmien turvallisuutta, sekä lisäämällä asiakkaiden tietoisuutta liikkeellä olevista huijausyrityksistä, Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin kertoo.

– Tänä vuonna on ollut liikkeellä erityisesti tietojenkalasteluyrityksiä. Omien teknisten ratkaisujemme avulla olemme onnistuneet vähentämään esimerkiksi tietojenkalastelutapauksiin liittyviä vahinkoja kymmenillä prosenteilla viime vuoteen verrattuna.

MTV Uutisten tietojen mukaan Liikasen tapaus liittyi Danske Bankin tiliin, ja kyse saattoi olla turvatilipetoksen tyyppisestä huijauksesta, josta poliisikin on varoittanut.

Jättilasku kansalle

Viime vuonna suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä yli 100 miljoonan euron edestä rahaa. 

Pankit onnistuivat pysäyttämään tai palauttamaan yli 40 miljoonan euron edestä huijattuja varoja, mutta loput, noin 60 miljoonaa euroa suomalaiset menettivät verkkorikollisille.

Helinin mukaan jyrkin kasvu huijauksissa vaikuttaa taittuneen.

Finanssialan mukaan pankkien rooli digihuijausten torjumisessa on keskeinen, mutta yksin ne eivät saa ongelmaa torjuttua.

– Pankit tekevät kaikkensa, mutta huijaukset alkavat usein muualla kuin pankkien kanavissa: sosiaalisen median alustoilla, verkon kauppapaikoilla ja viestipalveluissa, Finanssialan toimitusjohtaja Arno Ahosniemi sanoo tiedotteessa.

Kuka tahansa voi kuitenkin joutua huijatuksi, ja etenkin kiire on petoksille altistava tekijä, Helin muistuttaa.

– Kaikilla meillä kipukohtia, joita rikolliset pyrkivät hyödyntämään. Rikolliset pyrkivät aiheuttamaan kiireen tunteen. Ja kiireessä emme välttämättä ajattele niin rationaalisesti. 

– Kun käyttää pankkitunnuksia tai käsittelee korttitietoja, tulisi sille varata oma aika, eikä koskaan toimia kiiressä, tai toisen painostuksesta, Helin summaa.

Helinin mukaan pankki ei koskaan pyydä asiakkaitaan esimerkiksi luettelemaan verkkopankkitunnuksiaan puhelimitse.

– Jos joku yrittää tällaista tehdä, niin silloin kyseessä on huijaus, ja luuri tulee laittaa kiinni.

• Eilen15:57
  Danske Bank

  Huijaukset liikaa – Danske Bank pohtii Turvatili-nimen vaihtamista
• ti11:54
  Aktia Pankki

  Aktialle liki miljoonan euron rapsut – laiminlöi tietoturvallisuuden
• 26.10.22:49
  Ruotsi

  Ruotsin kantaverkkoyhtiö tietomurron kohteena – hakkeriryhmä uhkaa julkaista dataa
• 16.10.16:38
  Kymenlaakso

  Työntekijän epäillään tarkastelleen luvatta lähes 600 ihmisen terveystietoja
• 14.10.11:32
  Windows

  Windows 10: Huijausvaroitus!
• Lataa lisää