Räväkkäsuinen Esko-Juhani Tennilä jätti eduskunnan, mutta ei politiikkaa – kritisoi nykymenoa: "Se oli iso menetys, kun Katri Kulmuni meni möhlimään"

Tennilä kritisoi Lipposen hallitusohjelmaa vuonna 1995 1:04
Esko-Juhani Tennilä äänesti Paavo Lipposen (sd.) hallitusohjelmaa vastaan keväällä 1995, vaikka vasemmistoliitto oli mukana hallituksessa. Tennilä kritisoi kärkkäästi antamassaan haastattelussa hallitusohjelmaa.

Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä, 72,  muistetaan ärhäkkäänä Lapin puolustajana. Politiikassa edelleen vaikuttava konkaripoliitikko kaipaa duunareita takaisin työväenliikkeeseen.

– Arvaatko, kuinka monta kansanedustajaa Helsingillä ja Uudellamaalla on yhteensä eduskunnassa? Esko-Juhani Tennilä kysyy heti haastattelun aluksi.

Oikea vastaus Tennilän kysymykseen on 58. Lapin vaalipiiristä, mistä Tenniläkin on aikoinaan valittu, istuu  eduskunnassa seitsemän kansanedustajaa.

– Väestö keskittyy Suomessa rajusti, eikä siihen keskitytä tarpeeksi. Se oli iso menetys, kun Katri Kulmuni meni möhlimään Lapin ainoan ministeripaikan, Tennilä harmittelee.

Ex-valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) erosi ministeritehtävästään kesäkuussa, kun Suomen Kuvalehti uutisoi hänen saaneen esiintymiskoulutusta kymmenillä tuhansilla euroilla ministeriön laskuun.

Tennilä pitää erikoisena, miksi Kulmuni on tarvinnut esiintymiskoulutusta, ja pitää eroratkaisua tapahtuneeseen nähden liian hätäisenä ratkaisuna.

– Olikohan puolueiden välillä hankausta, kun SDP menetti Antti Rinteen postijupakan takia? Politiikka on kova laji ja siellä taklataan välillä rajusti, 36 vuotta kansanedustajana toiminut Tennilä tuumaa.

Mihin katosivat duunarit?

Lapin lisäksi Tennilän puheenvuoroissa esiintyy jatkuvasti pienituloiset. Rovaniemen Tennilän kylästä kotoisin oleva poliitikko naurahtaakin sen johtuvan omasta perhetaustastaan.

– Tulen itse köyhistä oloista. Tennilästä ei lähdetty oppikouluun ja tie Tampereen yliopistoon avautui aikanaan Rovaniemen yliopiston kautta. Noihin aikoihin aloin tehdä urheilujuttuja Lapin lehtiin ja sitten Yleen, poliitikko kuvailee nuoruuttaan.

Eduskunnan ovet aukesivat 27-vuotiaalle nuorukaiselle vuonna 1975, tuolloin puolue kantoi vielä nimeä Suomen Kansan Demokraattinen Liitto. Viikonloput kuluivat maakuntaa kiertäen, mikä näkyi Tennilän mukaan myös positiivisesti vaalituloksissa.

Onko miehellä sitten ikävä takaisin eduskuntaan?

– Kyllä 36 vuotta on ihan tarpeeksi. Lapin asioilla minä siellä olin, Tennilä vastaa.

Vasemmistoliiton kannatus Sanna Marinin hallituksessa on pysynyt tasaisesti seitsemän prosentin pinnassa. Yhtä suurta nostetta puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ei ole onnistunut tekemään kuin pääministeri Sanna Marin (sd.) SDP:lle.

Tennilä näkeekin vasemmistoliiton nykyisessä johdossa yhden heikkouden.

– Duunarimiehiä ja -naisia tarvittaisiin enemmän esille johtopaikkoihin. Duunaripuolue tämä oli aikoinaan.

Puheet vieraslajeista harkittua

Kun Tennilä jättäytyi pois eduskunnasta vuonna 2011, Suomen poliittisessa ilmapiirissä oli sattunut melkoinen myllerrys. Timo Soinin johtamat perussuomalaiset onnistuivat kevään eduskuntavaaleissa nappaamaan "jytkyksi" nimetyn vaalivoiton.

Samana vuonna Ylen haastattelussa Tennilä totesi Soinin tähden hiipuvan neljän vuoden sisällä. Soinin parrasvalot sammuivat lopulta keväällä 2019, kun hän ilmoitti jättäytyvän pois politiikasta, tosin puoluekirja oli tässä vaiheessa ehtinyt vaihtua perussuomalaisista Siniseen tulevaisuuteen.

Viime aikoina Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset ovat kulkeneet kohusta toiseen, kun puolueen ajatushautamo Suomen Perusta julkaisi Jukka Hankamäen kirjoittaman Totuus kiihottaa -julkaisun. Teos sisälsi naisvihamielistä teksiä, jota puoluejohtaja Jussi Halla-ahokin joutui julkisuudessa oikomaan.

Toinen tapaus käsiteltiin loppuun viime viikolla, kun eduskunta äänesti kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojasta hänen verrattua vuosi sitten eduskunnan täysistunnossa turvapaikanhakijoita vieraslajeihin.

Tennilä muistetaan myös sanavalmiina puhujana ja terävänä kirjailijana. Kun eduskunnassa keskusteltiin vuonna 2010 pienituloisten etuuksien leikkaamisesta, Tennilä siteerasi vanhaa virttä pitämässään ryhmäpuheessaan.

– Nyt viekas vilppi täällä on noussut kunniaan, on valhe vallan päällä ja vääryys voimassaan, Tennilä lausuu.

Poliittisessa keskustelussa tiettyjä rajoja ei sovi kuitenkaan ylittää. 

– Kyllä jokainen ymmärtää, haluaako puhuja loukata tahalteen kotinsa menettäneitä maahanmuuttajia, Tennilä kommentoi Mäenpään sanomisia.

Konkaripoliitikon mielestä eduskunnan tulisi puuttua tiukemmin siihen, ettei eduskunnassa kuultaisi törkypuheita. Hän pitääkin valitettavana, että osaan kansalaisista vetoaa kansanedustajan sopimattomat puheet.

Koronapandemia ei pysäyttänyt

Vaikka Arkadianmäki on jäänyt taakse, Tennilä ei ole luopunut politiikasta. Hän vaikuttaa Rovaniemen kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Koronavirustilanteen vuoksi Tenniläkin joutui tänä keväänä tottumaan etäkokouksiin.

– En niin nauttinut niistä (etäkokouksista), koska normaaleissa kokouksissa näkee, miten asiat etenee ja tapaa samalla ihmisiä, Tennilä toteaa.

Ahkera kirjailija paljastaa työstävänsä parhaillaan uutta teostaan. Aihekaan ei varmaan yllätä ketään, sillä Tennillä kirjoittaa lappilaisista vaikuttajista.

– Lappi on ollut aikoinaan siirtomaa ja täällä on pitänyt tapella sitkeästi Lapin puolesta.

Kun Tennilältä utelee, aikooko hän asettua ehdolle ensi kevään kunnalisvaaleissa, mies vastaa salamyhkäisesti.

– Onhan tätä pitkään jo tehty. Ovi on raollaan, joten kovin aikaisin ei kannata mennä mitään sanomaan.

Lue myös:

    Uusimmat