Tanskassa äänestetään huomenna kansankäräjä- eli parlamenttivaaleissa. Blokkirajat ylittävä kolmen puolueen hallitus on kaikkea muuta kuin suosittu, mikä näkyy mielipidemittauksissa. MTV:n toimittaja Kitta Kohonen arvioi vaaleja Kööpenhaminassa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen julisti ennenaikaiset vaalit itselleen ja muille sosiaalidemokraateille suotuisaan aikaan. Tiukka linja Yhdysvaltain Grönlanti -vaatimusten edessä kasvatti pääministerin suosiota.
Tätä ennen Frederikseniä oli kuukausia arvosteltu elinkustannusten noususta ja hyvinvointipalveluihin kohdistuvista paineista. Vaaleissa nähdäänkin, palkitsevatko äänestäjät kansainvälisen johtajuuden vai ratkaisevatko kotimaan asiat.
Yhdysvaltojen hyökättyä Iraniin vaalikampanjassa on keskitytty pitkälti kotimaan asioihin. Grönlantia ei kuitenkaan ole täysin unohdettu, sillä tanskalaiset uskovat, ettei Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ole unohtanut Grönlantia, vaikka Yhdysvallat sotii nyt Irania vastaan ja unelmoi Kuubasta.
Muutoin vaalikampanja on keskittynyt pitkälti sikatalouteen, saastuneeseen juomaveteen, eläkkeisiin, perhevapaisiin, varallisuusveroon ja maahanmuuttoon, mutta myös suureen rukouspäivään.
Puolustukseen rahaa, vapaapäivä vietiin
Siis mihin? Kyllä vain suureen rukouspäivään, mikä oli tanskalaisten vapaapäivä 1. toukokuuta, mutta ei ole enää. Sama siis olisi, jos meille suomalaisille kerrottaisiin, että vappupäivän vapaat voidaan unohtaa.
Hallituksen mukaan vapaapäivä napattiin pois puolustuksen rahoittamiseksi. Useat puolueet haluaisivat nyt palauttaa vapaapäivän, mutta se näyttää olevan vaikeaa monesta syystä.
Koko aihe on niin vaikea, että sen uskotaan osaltaan aikaistaneen vaalien ajankohtaa. Vaalipäivää ei Tanskassa määrätä etukäteen, vaan pääministeri päättää sen – kunhan se tapahtuu neljän vuoden kuluessa.
Frederiksenin uskotaan halunneen vaalit kauemmaksi entisestä vapaapäivästä. Tosin tämä ei näytä auttaneen. Kansa ei unohda, kun vapaapäivä on kyseessä.
”Frederiksen valehtee”
Puolustusministeri ja Venstre -puolueen puheenjohtaja Troels Lund Poulsen ja pääministeri Frederiksen ovat tehneet hallituksessa tiiviisti yhteistyötä, mutta vaalikampanjassa kaikki on tietysti toisin.
TV:n vaaliväittelyistä Troels Lund Poulsen ilmoitti puolueensa tavoitteen olevan varusmiesten määrän kaksinkertaistaminen.
Suunnitelman mukaan 6500 varusmiehen tavoitteeseen tulisi päästä jo vuoteen 2030 mennessä. Suurin uutinen oli kuitenkin se, että vuoteen 2035 mennessä määrä tulisi nostaa 13 000:een.
Frederiksen sanoi olevansa asiasta samaa mieltä ja ilmoitti, että hallitus on jo päättänyt nostaa varusmiesten määrää, mutta asiaa ei ole vielä julkistettu.
Troels Lund suuttui pääministerin tulkinnasta ja totesi väittelyn jälkeen Frederiksenin valehtelevan.
Oli miten oli, vaalien alla kaikki haluavat loistaa.
”Sikavaalit”
Eilen Kööpenhaminassa järjestettiin sikamielenosoitus. Sanoma oli: ”Nämä vaalit ovat sikavaalit.”
Vaalikampanjan loppusuoralla puolueet ovatkin kilpailleet keskenään siitä, kuka lupaa miljoonille tanskalaissioille parhaimmat olosuhteet.
Tanskassa syntyy vuosittain noin 40 miljoonaa porsasta. Niistä peräti yhdeksän miljoonaa kuolee sikaloissa.
Jo 12 vuotta sitten järjestettiin huippukokous, joka päättyi julistukseen sikojen paremmasta hyvinvoinnista. Porsaiden tai emakoiden kuolleisuus ei ole vähentynyt.
Sikojen hyvinvointia halutaan parantaa lainsäädännön avulla. Muutoksella on kuitenkin laaja vastustus maaseudulla.
Maahanmuutto ei dominoi kuten ennen
Oikeistopopulistisen ja maahanmuuttokriittisen Dansk Folkeparti -puolueen mukaan Tanskasta pitäisi joka vuosi lähteä enemmän muslimeita kuin heitä otetaan maahan.
Puheenjohtaja Morten Messerschmidt on toistellut vaalikampanjassa, että maahanmuuton vuoksi kantatanskalaiset saattavat olla jo 70 vuoden kuluttua vähemmistö.
Väite perustuu Politiken -lehdelle viime kesänä tehtyyn analyysiin. Tosin laskelmat tehneen tutkijan mukaan analyysin tarkoituksena oli tutkia maahanmuuttoa ja sitä, mitä Tanskassa tapahtuu, jos tanskalaislapsia syntyy jatkossakin vähän.
Dansk Folkeparti ei ole vastannut eri medioiden kritiikkiin siitä, että se olisi käyttänyt tutkimusta väärin. Messerschmidt on ainoastaan todennut, että analyysi oli onneksi vain ennuste.
Ilmaista lastenhoitoa
Muistatko Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussenin, joka kävi Valkoisessa talossa neuvotteluja Grönlannin tilanteesta? Neuvotteluista ulkoministeri harppoi ulos ja kaivoi välittömästi tupakat esiin. Kuten on tehnyt monta kertaa tämän vaalikampanjankin aikana.
Løkke totesi Jyllands Posten -lehden vaalihaastattelussa, että olisi juossut tyylikkäämmin, jos olisi tiennyt, että se lähetetään livenä.
Lars Løkke Rasmussen on Maltillisten eli Moderaterne -puolueen perustaja ja puheenjohtaja sekä entinen pääministeri ja nykyinen ulkoministeri. Løkke lähti Venstrestä ja perusti uuden puolueen vuonna 2021, koska halusi saada aikaan yhteistyötä blokkien yli.
Vaalikiertueellaan hän on todennut, että Tanskassa syntyy liian vähän lapsia.
Hänen ehdotuksensa on, että jos esikoisen jälkeen syntyy lapsia, kaikille perheen lapsille tarjotaan ilmaista lastenhoitoa. Tämä tulisi maksamaan vuodessa 4–5 miljardia kruunua.
Grönlannilla ja Färsaarilla yhteensä 4 paikkaa
Kansankäräjille valitaan huomenna 179 edustajaa, joista 175 Tanskasta, 2 Grönlannista ja 2 Färsaarilta.
Hallituksessa istuvat Sosiaalidemokraatit, liberaalipuolue Venstre ja Maltilliset näyttävät menettävän vaaleissa useita paikkoja. Tämän hetken mielipidemittausten mukaan punainen blokki ja sininen blokki ovat lähes tasoissa, mutta on vähintäänkin epäselvää kuka haluaa tehdä yhteistyötä kenenkin kanssa.
DR:n politiikan analyytikko Pia Glud Munksgaard kehottaakin kaivamaan tiistaina popcornit esiin.
Lähteet: Jyllands Posten, Politiken, Berlingske, DR, TV2, Dagens Nyheter, Svenska Dagbladet