Punainen univormu vaihtui siniseen, mutta pysäköinnintarkastajan työn tarkoitus ei ole muuttunut 50 vuodessa – ilman näitä työkaluja hommasta ei tulisi enää mitään

4:58
Mikä on yleisin pysäköintivirhe, josta sakkoja jaetaan? Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastaamassa Helsingin kaupungin kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila.

Pysäköinninvalvonta muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Lakimuutokset, kuten uusi tieliikennelaki, vaikuttavat tarkastajien työhön hyvin konkreettisella tavalla, kuten myös työvälineiden kehitys. Silti työn perusajatus on edelleen sama kuin puoli vuosisataa sitten.

Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonta täytti hiljattain 50 vuotta. Aiemmin tällä viikolla merkkipaalua juhlistettiin Helsingin keskustassa sijaitsevalla Narinkkatorilla, jossa kansalaisilla oli mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä pysäköinnintarkastajilta sekä tutustua Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonnan historiaan.

Paikalla vieraili myös Maikkarin Viiden jälkeen -ohjelma, joka selvitti muun muassa sen, kuinka monta pysäköintivirhemaksua eli niin sanottua parkkisakkoa kaupungin pysäköinnintarkastajat ovat vuosikymmenten varrella yhteensä jakaneet.

Helsingin kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila kertoo MTV Uutisille, että tänä päivänä kaikkein yleisin peruste pysäköintivirhemaksun määräämiselle ei liity itse asiassa lainkaan auton virheelliseen pysäköintiin, vaan siihen, ettei pysäköintimaksua ole maksettu.

– Noin 30 prosenttia pysäköintivirhemaksuista on seurausta maksun maksamatta jättämisestä, Kossila kertoo.

Myös pysäköintikieltoaluetta ilmaisevan liikennemerkin noudattamatta jättäminen korostuu virhemaksuissa.

Parkkisakkojen määrä pudonnut

Kossilan mukaan Helsingin kaupungin kunnallinen pysäköinninvalvonnassa dokumentoidaan keskimäärin 3 500 valvontatapahtumaa päivässä.

Luku sisältää kaikki rekisteritunnuksen perusteella valvotut autot, eikä suinkaan kaikille valvotuille autoille määrätä maksua, jos kaikki on kunnossa.

Valvontamaksuja määrätään vuositasolla noin 150 000, mikä on Kossilan mukaan useita kymmeniä tuhansia vähemmän kuin 2010-luvun alussa.

– Samaan aikaan, kun virhemaksujen määrät lähtivät laskuun, nousivat pysäköinnin maksutulot vuosittain merkittävästi ilman, että maksullisia paikkoja olisi lisätty, Kossila toteaa.

Tavallisena päivänä kaupungin pysäköinnintarkastajat määräävät noin 450 maksua, mutta kuten Kossila kertoo artikkelin yläpuolella olevalla videolla Maikkarin Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa, on pysäköintimaksun määrääminen aina valitettavaa.

– Tarkoituksenahan on, että ihmiset pysäköisivät oikein, eikä näitä virhemaksuja tarvitsisi antaa, mutta näin ei vielä ole, Kossila harmitteli.

Tarkastajan tärkeimmät työkalut

Kun kunnallinen pysäköinninvalvonta alkoi Helsingissä 1. elokuuta 1971, partioivat pysäköinninvalvonta-apulaiset kaduilla viininpunaisissa virka-asuissa ja pysäköintivirhemaksu oli 20 markkaa.

Nykyisin pysäköintivirhemaksu on 60 euroa, ja sinipukuisten pysäköinnintarkastajien pääasialliset työvälineet ovat älypuhelin sekä mukana kulkeva tulostin.

Puhelimella käytetään pysäköinninvalvontajärjestelmää, jonka avulla tarkastaja tekee niin valvontaan liittyvät tarkastukset rekisterinumeron perusteella kuin kirjoittaa myös tarvittaessa virhemaksun.

Mikäli virhemaksun määrämiselle on kaikki perusteet, tulostaa tarkastaja maksun ja kiinnittää sen ajoneuvoon.

Helsingin kaupungin pysäköinninvalvonta hyödyntää myös ainutlaatuista kamera-autoa, jolla pysäköityjen autojen rekisteritunnuksia voidaan skannata liikkuvasta autosta. Järjestelmä tarkistaa tunnuksen avulla tietokannasta, onko pysäköintimaksu maksettu ja ilmoittaa, mikäli näin ei ole.

Skoda Fabia -mallinen kamera-auto otettiin käyttöön syksyllä 2020. Sen käyttäminen tehostaa pysäköityjen autojen valvontaa ja vapauttaa tarkastajien resursseja seuraamaan sellaisia paikkoja ja tilanteita, joissa liikenneturvallisuus useimmiten vaarantuu.

"Todella huono uudistus"

Kesäkuussa 2020 voimaan astuneen uuden tieliikennelain myötä taajamassa pysäköinti on sallittua myös tien vasempaan laitaan. Tämä on johtanut jopa hengenvaarallisiin väärinymmärryksiin.

– Uuden tieliikennelain myötä on huomattavissa, että pysäköitäessä taajamassa kaksisuuntaisella tiellä vasemmalle, ei huomata, että vasemmalla puolella liikennejärjestelyt ovat voimassa ajosuunnan mukaisesti. Erityisesti on huomattavissa, että vasemmalle puolelle pysäköitäessä ajoneuvo jätetään yllättävän usein heti suojatien eteen, Kossila kertoo.

MTV Uutiset Live haastatteli Helsingin kaupungin pysäköinnintarkastajia uuden tieliikennelain mahdollistamasta uudesta pysäköintitavasta viime syksynä. Heidän viestinsä oli selkeä:

– Tämä on huono uudistus. Todella huono, pysäköinnintarkastaja Kari Porsman kertoi tuolloin.

– Heti aamulla oli Fabianinkadulla auto suojatiessä kiinni, hän jatkoi.

5:08
VIDEO: Vaarallinen väärinpysäköinti alkoi heti uuden lain tultua voimaan – MTV lähti pysäköinninvalvojien matkaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja