Uhkatilanteet eivät ole pysäköinnintarkastajien arkipäivää, mutta pitkään alalla työskennelleet ovat nähneet myös ammatin varjopuolen.
Helsingin kaupungin pysäköinnintarkastajana työskentelevä nainen kertoo kohdanneensa paljon ikäviä tilanteita kymmenvuotisen uransa aikana.
Eräs mieleenpainuva tapaus sattui Sörnäisissä kaksi vuotta sitten:
"Olimme naisparina liikkeellä ja siihen tuli mies, jolla oli kaksi pientä poikaa mukana. Hän parkkeerasi auton toisen auton rinnalle erään kaupan eteen. Sanoin hänelle, ettei hän voi autoaan tuolla tavalla jättää, kun se oli muutenkin ahdas paikka. Sanoin, että jos hän nyt menee kauppaan, niin laitan hänelle 60 euron lapun. Hän sanoi, että ”siitä vaan”. Ajattelin, että asia selvä ja laitoin lapun ikkunaan.
Mies meni kauppaan ja kaverini alkoi ottamaan kuvia autoista. Mies tuli heti kaupasta ulos ja sanoi että ”v***n huora, sua pitäisi vetää turpaan” ja saman tien käsi läsähti kaveriani silmäkulmaan. Kaverini kääntyi ja kumartui, jolloin mies potkaisi kaveriani jalkoväliin. Työpäivämme päättyi siihen ja lähdimme Marian sairaalaan. Siinä oli sitten useampi todistaja ja mentiin ihan oikeuteen asti."
"Hyökkäys on paras puolustus"
Pysäköinnintarkastaja kertoo, ettei häneen itseensä ole koskaan käyty käsiksi, mutta päälle on syljetty.
– Se on lähinnä ihmisten pahaa oloa siitä, että huomaavat tehneensä väärin ja sitten se puretaan meihin. Kyllä he sitten myöhemmin ymmärtävät, mutta kuvittelevat hyökkäyksen olevan paras puolustus, hän huokaisee.
Tarkastaja kertoo, että kollegoiden kesken jaetaan tietoa uhkaavista ja vaaralliselta vaikuttavista asiakkaista.