Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana – myös pääsy lääkäriin on vaikeutunut

Lue myös: Jo päiväkoti-ikäisten lasten yksinäisyys huolettaa monia vanhempia – Korona-aika on koetellut myös lasten leikkejä

Tutkimuksen mukaan 14 prosenttia suomalaisista on raportoinut psyykkisiä oireita ja kuormitusta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Tulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinSote-tutkimuksesta, joka toteutettiin viime vuoden syyskuun ja kuluvan vuoden helmikuun välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi reilut 28  000 yli 20-vuotiasta suomalaista.

Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi maakunnista Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. THL:n mukaan tämä kertoo siitä, että taustalla ei ole pelkästään se, kuinka vaikea epidemiatilanne alueella on ollut.

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli alueista korkeinta Helsingissä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt. Samalla myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi on lisääntynyt 20–54-vuotiailla.

Itsemurha-ajatukset eivät kuitenkaan ole tutkimuksen mukaan yleistyneet. Itsemurha-ajatukset olivat yleisimpiä työikäisillä eli 20–54-vuotiailla, joista joka kymmenes vastaaja kertoi niistä.

Suomessa apua vaikeassa tilanteessa antaa esimerkiksi Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin, joka päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09  2525  0111.

Lue myös: Hallitus lisää lasten ja nuorten korona-ongelmien hoitoon 111 miljoonaa euroa

Joka neljäs ei ole päässyt hammaslääkäriin tarpeeksi

Tutkimuksesta selviää myös, että koronaepidemian aikana pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle on vaikeutunut. Vaikeutuminen näyttää keskittyneen pahimmille epidemia-alueille.

Lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla. Naisista reilu viidennes ja miehistä vajaa viidennes kokee saaneensa riittämättömästi lääkäripalveluita. Vuonna 2018 näin koki 17 prosenttia naisista ja 14 prosenttia miehistä.

Tutkimuksen mukaan eniten terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut 20–54-vuotiailla miehillä.

Suurin muutos havaittiin hammaslääkäripalveluissa. Hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista lähes joka neljäs kertoo, että on saanut liian vähän hammaslääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Vuonna 2018 vastaava osuus oli vajaa viidennes.

Lue myös: Entä, jos et toivu masennuksesta ennallesi? Tästä on kyse toipumisorientaatiossa, jossa sairastamisen tavoite ei ole parantua: "Jokaisella on oikeus elää hyvää elämää 'puutteistamme' huolimatta"