Jopa joka kymmenes suomalaislapsi kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyys ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsella ei ole lainkaan kavereita. Kavereilla on kuitenkin usein suuri merkitys myös pienten lasten elämässä.
Korona-aikana kaverusten leikit ovat saattaneet jäädä tavallista vähemmälle, mikä on voinut lisätä lasten yksinäisyyttä, kertoo Väestöliiton pari- ja perhesuhteiden asiantuntija Minna Jaakkola.
– Lapselle vuosi on todella pitkä aika, ja kaverisuhteet voivat muuttua nopeastikin, Jaakkola toteaa.
Jaakkolan mukaan yleisesti ottaen ja pidemmällä aikavälillä lasten kokema yksinäisyys ei tutkimusten perusteella näytä lisääntyneen. Sen sijaan merkittävä muutos on tapahtunut siinä, että Suomessa ymmärretään entistä paremmin yksinäisyyden riskejä ja mahdollisia vaikutuksia lapsen kasvuun.
Yksinäisyydellä on selvä yhteys esimerkiksi masennukseen ja syrjäytymiseen. Riskit ovat sitä suuremmat, mitä pidempään yksinäisyys jatkuu.
Jaakkolan mukaan vanhemmat ja ryhmien ohjaajat pitävät nykyään paremmin huolta siitä, ettei kukaan lapsista jäisi yksin. Esimerkiksi kiusaamiseen puututaan herkemmin ja vuorovaikutus- ja kaveritaitoja opetellaan lapsiryhmissä aiempaa enemmän.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) auttavien puhelinten päällikön Tatjana Pajamäen mukaan kaverittomuus ja yksinäisyyden kokemukset ovat jo pitkään olleet kestoaiheita lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissä. Sen sijaan vanhempain puhelimessa ja chatissä aihe on alkanut näkyä viime vuosina selvästi aiempaa enemmän.
– Huolta herättävät myös entistä nuoremmat, jopa päiväkoti-ikäiset lapset, Pajamäki huomauttaa.