Itsekin lihasta luopunut ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kertoi Uutisaamussa, miten ruokavaliotaan voi muuttaa terveellisemmäksi ja ekologisemmaksi. Yllä olevalla videolla Fogelholm kertoo kaksi strategiaa, joiden avulla voi vähentää lihan käyttöä.
Keskiverto suomalainen syö lihaa moninkertaisesti enemmän kuin mitä suositellaan. Määrää tulisi vähentää paitsi ekologisista myös terveydellisistä syistä.
Ympäristö- ja terveyssyyt ovat olleet myös ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille motivaattori vähentää lihan käyttöä. Viimeisimpänä lautaselta on pudonnut siipikarja – ensisijaisesti eettisistä syistä.
– Ihminen pärjää ihan hyvin ilman sellaista ryhmää, jonka nimi on liha ja lihavalmisteet. Pitkissä seurantatutkimuksissa lihan ja lihavalmisteiden käyttö ennustaa huonoa terveyttä, Fogelholm summaa.
Lihaa ei tulisi käyttää terveyssyistä puolta kiloa enempää viikossa. Vuositasolla tämä tarkoittaisi 26 kiloa. Keskimäärin suomalaiset kuitenkin käyttävät vuodessa 80 kiloa lihaa.
Vahvinta näyttö lihan haitallisista terveysvaikutuksista on yleistyvien suolistosyöpien osalta: runsas lihatuotteiden käyttö kasvattaa sairastumisriskiä. Liha on yhdistetty myös kakkostyypin diabetekseen sekä sydänongelmiin.
Lihassa on toki paljon ravintoaineita, kuten proteiinia ja rautaa, mutta ne ovat korvattavissa. Proteiinia ihmiset saavat nykypäivänä liikaakin. Rautaa löytyy puolestaan esimerkiksi täysjyväviljasta. Runsaasti C-vitamiinia sisältävien kasvisten ja hedelmien käyttö tehostaa kivennäisaineen imeytymistä.
Lue myös: Sorrutko sinäkin tähän vitamiinimokaan? Pahimmillaan vaaraksi terveydelle
Puolet vähemmän eläinperäisiä tuotteita
Ympäristösyistä tärkeintä olisi vähentää naudanlihan käyttöä, sillä sen tuotanto aiheuttaa muun muassa vesistöjen rehevöitymistä sekä ilmastoa lämmittäviä metaanipäästöjä.
Maitovalmisteiden, sianlihan ja siipikarjan lihan tuottaminen kuormittaa planeettaa selvästi vähemmän, mutta niidenkin käyttöä kannattaisi ympäristösyistä karsia.
– Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ruokavalion kokonaisuuden hiilijalanjäljen ratkaisee se, että kuinka paljon proteiinia tulee eläimistä ja kuinka paljon kasviksista. Paljon kasviksia, pienempi hiilijalanjälki – paljon eläintä, suurempi hiilijalanjälki, Fogelholm summaa.
Parasta ihmisten niin terveydelle kuin ympäristöllekin olisi, jos ruokavalio sisältäisi korkeintaan puolet siitä määrästä eläinkunnan tuotteita, mitä tällä hetkellä. Niiden sijaan lautaselle tulisi lastata vihanneksia, hedelmiä, täysjyvää ja kalaa.
Mikael Fogelholm kertoo, kumpi on ekologisempi valinta: avokado ja soija vai liha ja maito? Juttu jatkuu videon alla.
0:59
Lihaa korvaavat vaihtoehdot
Fogelholm itse alkoi vähentää lihan käyttöä siirtymällä siipikarjaan. Viimeisten 3–4 vuoden aikana broilerikin on jäänyt lautaselta, mutta edelleen professori syö joskus riistaa.
Lihan roolin ruokavaliossa ovat ottaneet kala, pavut, linssit, herneet ja nyhtökauran tyyppiset jalostetut kasviproteiinivalmisteet.
– Monet näistä ovat sellaisia, että kun niistä tekee pastakastiketta tai muuta, eihän sitä kukaan huomaakaan eroa.
Kala ja äyriäiset ovat hyväksi terveydelle, mutta ympäristön näkökulmasta kannattaisi suosia särjen tyyppisiä läheltä pyydettyjä lajeja tonnikalan sijaan.
Lue myös: Lähes jokaisella suolistosyöpään sairastuneella on yksi näistä kolmesta oireesta
Lue myös: Miksi Suomessa syödään possuja eikä koiria? Tutkija avaa ruokatabujen juuria – tämä suomalainen herkku puistattaa brittejä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso koko Mikael Fogelholmin haastattelu videolta.
7:37
