Potkuja mahaan ja väkivallalla uhkailua – viisi työntekijää avautuu päiväkotiarjen vaietuista ongelmista: "Jos tämä ei muutu, joku lapsi vielä kuolee"

Lotta on työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana neljä vuotta, ja jo siinä ajassa asiat ovat lipuneet entistä huonompaan suuntaan. Päiväkodin arjessa on aiempaa enemmän väkivaltaa, kiukkuisia lapsia ja uupuneita työntekijöitä.  

Lotta itse on joutunut hoitolapsen väkivallan uhriksi. Lapsi raapi, potki, löi ja teki kaikkensa satuttaakseen Lottaa ja hoitajia. Kun työntekijät ehdottivat avustajan hankkimista, väkivallan kitkemiseksi, sai hän kuulla monelle alalla työskentelevälle tutun vastauksen – ei ole resursseja.

Lue lisää: Minnan 2-vuotias yritti satuttaa perheen vastasyntynyttä – äiti kertoo arjesta väkivaltaisen lapsen kanssa: "Olen umpimarinoitunut häpeästä"

Päiväkotiarjen ongelmia ovat kohdanneet myös neljä muuta varhaiskasvatuksen työntekijää, joita tässä artikkelissa kutsutaan nimillä Pilvi, Mari, Jenna ja Sanna.

Haastateltavat eivät esiinny artikkelissa oikeilla nimillä aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. Kaikki haastateltavat uskovat, että aiheesta julkisesti puhuminen voisi hankaloittaa heidän asemaansa työpaikalla ja heidän urakehitystään.  

Arki on selviytymistä 

Varhaiskasvatuksen henkilöstöä edustavan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoi tällä viikolla lastenhoitajien olevan vakavasti uupuneita työssään, eikä sijaisuuksiin löydy tekijöitä. 

Liittoon ei ole koskaan tullut näin paljon yhteydenottoja lastenhoitajilta kuin viimeisen kolmen vuoden aikana. Viesteistä kantautuu huoli lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta ja henkilöstön jaksamisesta.

Katso video Uutisaamusta: Päiväkoteja uhkaa hoitajien joukkopako – JHL kertoo miksi 

Varhaiskasvatuksen opettajana esikoulussa työskentelevä Pilvi on ollut alalla vasta kolmisen vuotta, mutta on kohdannut jo useita vaaratilanteita.

Erään kerran hän jäi yksin kolmen eskari-ikäisen kanssa, jotka ottivat hänestä kiinni ja alkoivat hakkaamaan.

Ollessaan useamman päiväkodin yhteisessä kesäpäivystyksessä hän odotti kahden tunnin ajan ryhmässä yksin viidentoista alle 5-vuotiaan lapsen kanssa.

– En päässyt vessaan ja kuukautiset valuivat housuihini. Kaikissa mahdollisissa tilanteissa korostuu yksi asia – selviäminen. Arki on kaukana laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. 

Myös 30 vuotta alalla työskennellyt ja tällä hetkellä erityisopettajana toimiva Sanna kertoo todistavansa vaaratilanteita lähes päivittäin. 

– Monesti käy niin, että lapsi käyttäytyy aggressiivisesti ja henkilökuntaa on niin vähän, että pahimmassa tapauksessa viereisen ryhmän aikuinen rientää apuun, ettei satu mitään pahempaa. 

"Varhaiskasvatuksessa minimi on ehdoton maksimi" 

Tuorein tutkimus varhaiskasvatuksen väkivallasta on viime vuoden tammikuulta. JHL:n tekemän kyselyn mukaan lähes kolmannes varhaiskasvatuksen työntekijöistä kokee väkivaltaa ainakin kerran viikossa. Väkivalta aiheutti esimerkiksi puremahaavoja, venähdyksiä, mustelmia, raapaisuja ja hammasvaurioita.  

Lottaa listaa suurimmiksi ongelmiksi liian suuret ryhmäkoot ja lakisääteisestä hoitajamitoituksesta luistamisen. Hän itse työskentelee alle kolmevuotiaiden ryhmässä, jossa jokaista neljää lasta kohden yksi kasvattaja. Suurin tälle ikäryhmälle sallittu ryhmäkoko on 12 lasta.

– Hoitajamitoituksista luisuminen tuntuu arkipäiväiseltä. Niitä on jo tänä syksynä tapahtunut hyvin useina päivinä. Eräänkin kerran meillä oli 11 alle kolmevuotiasta kahdelle aikuiselle. Se on aivan liukuhihnahommaa siinä vaiheessa.

Varhaiskasvatuksen opettajana toimiva Pilvi ihmettelee, miksi varhaiskasvatuksessa minimi on aina ehdoton maksimi.

Myös hoitajamitoituksella kikkailu ja siitä luistaminen on haastateltavien mukaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Tästä on kokemusta myös kymmenisen vuotta lastenhoitajana työskennelleellä Jennalla. 

– Joka päivä tuli ylityksiä, joihin johtaja vain sanoi, että tilapäisesti ne ovat sallittuja. Taukoja emme pitäneet ollenkaan yli puoleen vuoteen. 

Varhaiskasvatuslain tiukennus astui voimaan elokuun alussa. Sen mukaan suhdeluvuista voi poiketa vain lasten äkillisissä hoidon tarpeen muutoksissa. JHL:n mukaan tiukennus ei kuitenkaan toteudu.  

Laadukasta varhaiskasvatusta pidetään vitsinä 

Vuodesta 2014 asti lastenhoitajana työskennellyt Mari on huolissaan siitä, että lapsia ei pystytä huomioimaan yksilöllisesti edes viikoittain. Tavalliseen ryhmään integroidut erityslapset vievät hoitajien huomion, eikä aikaa riitä muille. Väkivallan lisäksi sanallinen uhkailu on arkipäivää. 

– Tukitoimet ovat riittämättömiä, eikä avustajia haeta tai saada lisää. Laadukas varhaiskasvatus on vitsi.

Katso video: Osa varhaiskasvatuksessa työskentelevistä kohtaa väkivaltaa päivittäin – tällaisia vaaratilanteet ovat

Resurssivaje ja uupumus heijastuvat myös lapsiin.  

– Lapset reagoivat kiireeseen, stressaantuneeseen ilmapiiriin ja odotteluun itkulla, raivolla ja toistensa tönimisellä, lyömisellä, mikä tietenkin on omiaan synnyttämään lisää kaaosta ja itkua, lastenhoitaja Mari kertoo. 

Erityisopettajana työskentelevän Sannan mukaan tuettavien lasten määrä kasvaa, eikä päiväkoteihin riitä tarpeeksi koulutettua työvoimaa tällaisten lasten tukemiseksi. Sanna on erityisen huolestunut nuorista työntekijöistä, jotka jo työuransa alussa ovat “burnoutin partaalla”. 

– Itse pyrin auttamaan näissä tilanteissä yli ryhmärajojen, vaikka se ei aina kuulu minulle. Koen, että haluan auttaa, jotta nämä nuoret pysyisivät alalla ja eivät palaisi loppuun ensimmäisen vuoden aikana. 

Työntekijät aiempaa uupuneempia

Lotan mukaan päiväkodin työntekijöiden puheenaiheet pyörivät uupumuksessa, voimattomuudessa ja siinä, kuka auttaa ketäkin ryhmää seuraavana päivänä. 

Alalla seitsemän vuotta ollut Mari on ollut kahdesti työuupumuksen takia sairauslomalla yhteensä vuoden ja viisi kuukautta. Nyt hän pelkää, että joutuu jäämään kolmannen kerran sairauslomalle.

– Kolmas kerta kolkuttelee oven takana, sillä tunnistan alkuoireet jo. Työterveydessä olen asioista puhunut paljon, mutta he eivät voi vaikuttaa. Surkuttelevat vain. 

Jennalla on kokemusta niin kunnallisista että yksityisistä päiväkodeista. Kun hän kertoi huolensa työkavereiden uupumisesta, huolta ei otettu tosissaan. Lisäksi hänelle tokaistiin, että itsepähän olet alasi valinnut.  

– Myös työsuhteeni uhattiin päättää, koska olen nostanut ongelmakohtia esille. Minua myös kiellettiin kyselemästä toisten työntekijöiden jaksamista, koska asia ei kuulu minulle. 

Vastuu painaa enemmän kuin palkkapussi 

Pisimmän uran päiväkodissa tehnyt Sanna näkee suuria haasteita lapsen kotikasvatuksessa. Hän työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettajana integroidussa erityisryhmässä. Hänen mukaansa aiempaa useammin lapsilla on ongelmia sopeutua päiväkodin sääntöihin.  

– Kun he tulevat päiväkotiin, jossa noudatetaan struktuuria päivän aikana, haasteet saattavat tulla jo leikin lopettamisessa. Väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet todella merkittävästi.

Lue myös: Väkivaltaa, solvaamista ja puukolla uhkaamista – esikoululaisten käytös järkyttää Helsingissä  

Pilvin mukaan pula pätevistä opettajista vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Matala palkka ei houkuta ammattilaisia pysymään alalla. Samaa sanovat muutkin haastateltavat.  

Lastenhoitajan palkka vaihtelee 2200 eurosta 2500 euroon, kun varhaiskasvatuksen opettaja saa 2500 eurosta 2800 euroon kuukaudessa.  

Opettajana toimivan Lotan mukaan palkka ei vastaa työn kuormitusta.  

– Palkka on todella pieni työn vastuuseen ja kuormittavuuteen nähden. Tiedän, että jotkut joutuvat tekemään sivutyönä jotakin muuta työtä, koska palkka on niin huono. 

Vallalla vaikenemisen ja vähättelyn kulttuuri 

JHL:n kyselyn mukaan seitsemän prosenttia vastanneista sai vammoja, jotka vaativat sairaalahoitoa. Haastateltavien mukaan väkivallasta ja ongelmista puhumista ei kuitenkaan katsota työpaikoilla hyvänä. 

– Kukaan ei kuuntele eikä ketään kiinnosta. Vaikka meillä on varhaiskasvatuksen laatu "taattu" lakia myöten, Pilvi tiivistää.  

Marin työura on koostunut määräaikaisista työsuhteista. Hän uskoo, että syy on siinä, että hän ei suostu "kyykytettäväksi". 

– Kahvihuoneessa työkaverit nurisevat samoista asioista, mutta jos otat asian esille, niin yhtäkkiä kukaan ei ollutkaan kuullut koko asiasta tai he eivät kokeneetkaan sitä ongelmaksi. 

Lotan mukaan uupumus näkyy myös esihenkilöiden kohdalla.  

– Olen nähnyt esihenkilönkin itkevän monta kertaa. Korona-aika oli varmaan viimeinen niitti johtajien kuormitukseen. Minulla on olo, etten viitsi vaivata johtajaa, koska hänkin on niin rikki. 

Kun työ vie terveyden 

Sannalla on eläkeikään enää kymmenen vuotta, mutta hän pelkää, että pystyy työskentelemään tällä alalla korkeintaan puolet siitä. 

– Kuka sitten astuu remmiin, jos nuoretkin jo uupuvat muutamassa vuodessa? Minäkin rakastan työtäni erityislasten parissa, mutta uupumus vaanii oven takana.

Lotan mukaan vapaa-ajasta on vaikea nauttia, kun työasiat pyörivät päässä.

– Tätä menoa en kyllä kauaa tällä alalla jatka, vaikka se särkeekin sydämeni. Olen hyvä työssäni ja rakastan sitä, mutta en voi tehdä sitä oman terveyteni kustannuksella. Irtisanoutuminen on mielessä useammin kuin kerran viikossa. 

Pilvi on luopunut harrastuksistaan, jotta jaksaisi paremmin työssä. Hän on myös pohtinut alanvaihtoa.

– Olen ahdistunut, uupunut ja itkuherkkä. Kaikki vapaa-aika menee itsensä keräämiseen ja lepäämiseen. Mikään työ ei ole niin tärkeä kuin oma terveys. 

"Joku lapsi vielä kuolee" 

Pilvi ja Lotta kutsuvat tämänhetkistä ilmiötä joukkopaoksi ja pelkäävät, että tilanne tulee näkymään tulevaisuudessa huonosti voivina lapsina ja nuorina. 

– Kaikki ammattilaiset lähtevät alalta. Kukaan ei kuuntele meitä eikä kukaan ota asiaa tosissaan, Pilvi kertoo. 

– Pelkään, että ongelmat todella huomataan vasta, kun jollekin lapselle sattuu jotakin vakavaa sen vuoksi, että henkilökuntaa on ollut liian vähän, Lotta kommentoi. 

Vaikka haastateltavat kaikki ovat väsyneitä tilanteeseen, eniten huolettaa, jos hoitolapsille tapahtuu jotain peruuttamatonta.  

– Jos tämä ei muutu joku lapsi vielä kuolee tai vähintään loukkaantuu loppuelämäkseen vakavasti, Mari kommentoi. 

Juttua muokattu 18.10.2021 klo 17.12. Täsmennetty, että päivystyksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä päiväkodin kesäpäivystystä.