Kymmenet tuhannet lapset elävät päihdeperheessä ja kierre jatkuu – "Että ei tunnu niin helkkarin pahalta kaikki"

Ympäristön vaikutus geenejä suurempi

Geenien rooli päihderiippuvuuden synnyssä on Simojoen mukaan ympäristön vaikutusta pienempi.

– Geenit voivat ehkä tietynlaisen alttiuden tuoda, mutta ympäristö, yhteiskunta ja sosiaalinen lähipiiri ratkaisevat sen, toteutuuko alttius vai ei.

Simojoen mukaan noin miljoona suomalaista kärsii tavalla tai toisella läheisen alkoholin käytöstä. Huumeita on tarkasteltu vähemmän, koska ne ovat uudempi ilmiö.

– Mutta onhan tämä massiivinen ilmiö Suomessa eikä tarvitse kuin vähän keskustella vaikka omassa kaveripiirissä, tulee kyllä esille sitä sun tätä.

– Minun omissa potilaissanikin tarina on se, että jompikumpi vanhemmista on käyttänyt alkoholia. Ei ole välttämättä ollut väkivaltaa, mutta ei ole ollut läsnäoloa ja vanhemmuutta, kun vanhempi on hävinnyt päihteiden maailmaan. Sitä mallia lapsi näkee ja pyrkii myös niitä ikäviä tunteita päihteellä aikuistuttuaan poistamaan.

Suomessa jopa 100 000 lasta elää päihdeperheessä.MTV / Adobe Stock

Lue myös: Vuosia kadulla elänyt Pasi Hietanen kertoo, millaista on elämä ilman kotia

Käänteentekeviä ihmisiä

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen korostaa sitä, että ympärillä olevien ihmisten pitäisi herätä lapsen tai nuoren tilanteeseen.

– Se, mikä auttaa on se, että löytyy ihmisiä, jotka yrittävät nostaa nuorta. Siellä on joku opettajahahmo, siellä on harrastuksen ohjaaja, siellä on isovanhempi tai joku muu tärkeä ja läheinen ihminen, joka tuo ikään kuin näkökulman toisenlaiseen todellisuuteen. Että kaikki ei ole tällaista.

– Nämä ihmiset saattavat olla aivan käänteentekeviä. Lisäksi lapsen elämästä pitäisi kaivaa kaikki suojaavat tekijät, kuten urheilullinen lahjakkuus.

Lue myös: Vanhemman alkoholin käyttö voi vaikuttaa lapseen jopa loppuelämän – "Traumat ovat korjattavissa"

Lapset syyttävät usein itseään

Sinkkonen muistuttaa lapsen haavoittuvuudesta ja taipumuksesta ajatella, että kaikki paha on hänen syytään. Sen myötä tulevat itsetunto-ongelmat ja häpeäalttius.

– Päihteet ovat myös suoja, lääke sille, että ei tunnu niin helkkari pahalta kaikki.

– Minulla on terapianuori – minulla on jopa lupa kertoa hänestä – joka raivosi tunnilla, että kun hänen äitinsä retkahti, kun hän oli kolmen vanha, se johtui tietenkin hänestä, koska hän oli niin kauhea lapsi. Yksi psykoterapian ja muun hoidon tavoitteena on saada tämä ihminen tajuamaan, että todellakaan kyse ei ole hänestä.

Lue myös: Näin isän alkoholismin sävyttämä lapsuus näkyy Rita Niemi-Mannisessa tänä päivänä – toivoo, että hänen äitinsä olisi hakenut apua aiemmin

Päihteettömiä paikkoja nuorille

Simojoen mukaan olisi yhteiskunnan velvoite huolehtia siitä, että lapsille ja nuorille on päihteettömiä paikkoja.

– Että urheilussa, koulussa ja muualla, olisi paikkoja, joissa päihdeperheessäkin elävä nuori pystyy olemaan turvallisesti ja tutustumaan toisenlaiseen aikuisuuteen.

Myös kodin seinien sisäpuolelle pitäisi yrittää päästä.

– Kyllähän ihmiset huomaavat, että on haasteita perheessä. Meillä on ehkä vähän kynnystä kysyä ja selvittää. Ymmärrän sen toisaalta. Moni ammattilainen sanoo, että kun levähtää syliin tosi iso vyyhti eikä järjestelmä toimi oikein, on parempi, että ei koske asiaan, koska jää muuten yksin sen kanssa.

– Mutta kyllä meidän yhteiskunnallamme olisi paljon enemmän tehtävää, että nuoret eivät jäisi tämmöiseen luuppiin, jossa päihdekäyttö ja -ongelma siirtyy sukupolvelta toiselle. Ennen kaikkea ajattelen niin, että jos lähdetään hoitamaan, hoidetaan koko perhettä synkronoidusti niin, että lopputulos on eheä, toimiva perhe.

Katso koko haastattelu jutun alussa olevalta videolta.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Huomenta Suomen löydät MTV Katsomosta!