Minnan ekaluokkalainen lapsi on ollut väkivaltainen kaksivuotiaasta asti. Äiti on huolissaan sekä muiden lasten turvallisuudesta että poikansa tulevaisuuden puolesta.
Minnan vanhin lapsi alkoi oireilla väkivaltaisesti jo kaksivuotiaana. Samoihin aikoihin perheeseen syntyi toinen lapsi.
Tilanteet olivat niin rajuja, että Minna joutui ottamaan vastasyntyneen mukaansa vessaan, jotta isoveli ei pääsisi satuttamaan pikkuista.
– Hän saattoi mennä vauvan päälle makaamaan, purra päästä, laittaa vauvan sormia oven väliin tai lyödä leluilla.
Siitä lähtien Minna on elänyt päivittäisen pelon kanssa. Töissä ollessaan hän miettii, kuinka poika pärjää. Onkohan hän satuttanut jotain toista lasta?
Päiväkodin eteisessä hän on joutunut kuulemaan lukuisat ikävät uutiset.
Minna on pohtinut usein mitä tapahtuisi, jos hän ei enää jaksaisi kannatella tilannetta.
– On pakko jaksaa. Tässä maailmassa ei ole ketään muuta, joka haluaa lapselleni niin paljon hyvää ja pidä hänen puoliaan, vaikka hän on ollut jo vuosia väkivaltainen minua kohtaan.
Minna ei esiinny artikkelissa oikealla nimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi ja lapsen anonymiteetin takaamiseksi.
"Antaisin molemmat käteni, että lapseni ei olisi väkivaltainen"
Moni ohikulkija on ihmetellyt, miksi äiti pitää kiukustunutta lasta tiukasti syleilyssään, eikä päästä irti. Minnan perheessä kiinnipitotilanteet ovat arkipäivää. Hän kuvailee, että niitä on toisinaan ollut jopa viitenä päivänä viikossa.
– Muistan kauden, kun monena iltana pidin jompaa kumpaa tai molempia lapsia koko illan sylissä. Rauhoitin heitä tai estin tilanteita sattumasta. Sitä kesti aina nukkumaanmenoon asti.
Minnaa hävettää, kun muut ihmiset näkevät raivokohtaukset tai joutuvat niiden kohteiksi. Naapurit ovat epäilleet, että lapsia kohdellaan kaltoin ja perheen aikuisten ajatellaan olevan huonoja kasvattajia.
– Olen umpimarinoitunut häpeästä ja antaisin molemmat käteni, että lapseni ei olisi väkivaltainen.
Väkivaltaa useita kertoja viikossa
Aluksi Minna ajatteli, että kyseessä on normaalia uhmaiän käyttäytymistä. Kun väkivaltatilanteita tuli yhä useammin, Minna otti asian esille neuvolakäynnillä.
Neuvolapsykologin tutkimuksissa lapsella todettiin tunnesäätelyn häiriöitä. Nyt apua haetaan lastenpsykiatrian poliklinikalta.
