Poliisin tutka ei ollut riittävän luotettava nopeussakkoihin – Diplomi-insinöörin selitys vakuutti myös hovioikeudessa

Tapahtuma sattui torstaisena aamupäivänä heinäkuussa 2015. Espoolaismies oli viemässä poikaansa urheiluharjoituksiin Helsingissä. Poliisit mittasivat nopeuksia Länsiväylällä Hanasaaren tuntumassa.

Länsiväylän rajoitus on 80 km/h ja poliisit mittasivat tutkalla 50-vuotiaan miehen Audin nopeudeksi 108 km/h. Poliisit kirjoittivat sakon, jonka fysiikan alan diplomi-insinööri kiisti heti.

Insinöörillä oli selitys mittauslukemiin

Juttu eteni käräjäoikeuteen, jossa mies kertoi aina ajavansa Länsiväylää samalla tavalla: vakionopeuden säädin päälle muun liikennevirran mukaan.  Kyydissä ollut poika kertoi myös tasaisesta vauhdista.

Poliisi taasen oli vakuuttunut havainnostaan kovaa ajavasta autosta ja tutkalukemasta, vaikka kertoikin tutkan toisinaan näyttävän outoja lukemia.

Diplomi-insinööri kertoi oikeudessa kuinka tutkasignaali oli voinut kimmota hänen autostaan pysäkiltä lähteneeseen bussiin ja vasta sitten takaisin tutkaan. Hän laski, että tämä olisi antanut juuri dopplertutkan näyttämät lukemat.

Käräjäoikeus kumosi sakot, koska jutussa jäi järkevä epäilys tutkalukemien oikeellisuudesta.

Syyttäjä valitti hovioikeuteen, joka antoi päätöksen torstaina.

Mittaustiedoista uusi todiste

Käräjäoikeuden päätöksen jälkeen diplomi-insinööri oli pyytänyt Trafilta tietoja Hanasaaren liikennemittauspisteestä kyseiseltä ajalta. Niistä selviävät muun muassa ajoneuvojen tyypit, kaistat ja nopeudet kyseisessä pisteessä.

Mitään rekisterikilpitietoja niissä ei ole, koska tiedot saadaan asvalttiin sijoitetuista antureista.

Trafin mittauspiste on noin 400 metrin päässä poliisin tutkapaikasta.

Diplomi-insinööri kykeni kuitenkin seulomaan liikennetiedoista oman autonsa, koska hän sai selville ylinopeuden tarkan ajan. Se selvisi siitä, että poliisit olivat tehneet heti ylinopeusmittauksen jälkeen diplomi-insinöörin auton rekisteristä kyselyn Trafin järjestelmään. Mies sai kyselyn kellonajan Trafista. Pysäkiltä lähdössä ollut bussi auttoi selvityksessä.

Trafin tietojen mukaan miehen Audin nopeus oli ollut mittauspisteessä 80 kilometriä tunnissa.

Hovioikeus katsoi, että tämä tuki miehen selvitystä siitä, ettei hän ollut ajanut ylinopeutta.

Hovioikeus: Kaksoisheijastuma mahdollinen

Hovioikeus totesi, että jutussa on riidatonta se, että tutka osoitti nopeudeksi 111 km/h. Riitaa oli siitä oliko tämä insinöörin auton oikea nopeus.

Hovioikeus totesi, että poliisimiehen kertomus ylinopeutta ajavasta autosta ja sitä tukeva nopeustutkan lukema ovat lähtökohtaisesti riittävä näyttö ylinopeudesta.

Hovioikeus oli kuitenkin diplomi-insinöörin kanssa samaa mieltä siitä, että tutkan lukema saattoi aiheutua kaksoisheijastumasta.

Poliisimiehen havaintoon auton kovasta vauhdista taas saattoi vaikuttaa se, että Audin nopeus näytti kovemmalta kuin se todellisuudessa oli, koska vieressä ajanut bussi oli juuri lähtenyt pysäkiltä.

Hovioikeus piti tutkan mittaushäiriötä todennäköisenä ja hylkäsi käräjäoikeuden tapaan miehen sakot.

Valtio määrättiin maksamaan diplomi-insinöörille oikeudenkäyntikuluja 700 euroa.