Poikansa menettänyt Juha kertoo: Nämä itsemurhiin liittyvät myytit eivät pidä paikkaansa

Pieksämäen oma poika teki yllättäen itsemurhan hieman yli kymmenen vuotta sitten.

Lue myös: Joka kymmenes nuori aikuinen on vakavasti harkinnut itsemurhaa kuluneen vuoden aikana – Hannele kertoo henkensä riistäneen poikansa tarinan

– Siitä ei ollut mitään merkkejä ilmassa. Meille se tuli täytenä yllätyksenä. Pojalla ei ollut minkäänlaisia mielenterveysongelmia, Pieksämäki kertoo.

– Kun tällaista ei ollut koskaan kokenut, niin kyllä se oli kauhea järkytys, ja elämältä putosi pohja pois.

Itsemurhiin ja niistä puhumiseen liittyy myyttejä

Pieksämäki kokee, että itsemurhasta ja itsetuhoisista ajatuksista kertominen on nykyään avoimempaa kuin aiemmin.

– Se ei ole enää niin tabu. Siitä onneksi keskustellaan ihan avoimesti, ja ihmiset ovat uskaltaneet tulla esille.

Asiantuntijoiden mukaan itsemurhiin ja itsetuhoisista ajatuksista puhumiseen liittyy paljon myyttejä.

– Jos nuori sanoo, että hänellä on itsetuhoisia ajatuksia, niin kyllä siihen pitää tarttua. Kun ennen sanottiin, että jos puhuu itsemurhasta tai on itsetuhoisia aikomuksia, että ei se sitä silti tee. Se ei tänä päivänä enää mene niin, vaan saattaa johtaa itsemurhaan.

Lue myös: "Kun nuori kertoo pahasta olosta, aikuisten on kuunneltava": Koronavuosi nosti nuorten itsemurha-ajatukset huolestuttavan korkealle – kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua

Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkosen mukaan myöskään se ei pidä paikkaansa, että läheisen itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen lisäisi itsemurha-alttiutta.

– Päinvastoin, jos herää huoli omasta tai läheisen itsetuhoisista ajatuksista, se täytyy ottaa puheeksi. Se on keino löytää turvallisia ratkaisuja.

– Pienikin keskustelu saattaa muuttaa sen ihmisen ajatukset, että joku kuitenkin haluaa häntä kuunnella, Pieksämäki lisää.

Kukkonen kehottaa ja rohkaisee myös itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppailevia hakemaan apua.

– Jos tuntuu, että asia haittaa arkea tai paha mieli jatkuu, niin apua saa hyvin monelta taholta: koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, työterveydestä, terveysasemalta, kriisiavusta, kriisipuhelimesta ja nuorten Sekasin-chatista.

Neuvoja itsetuhoisista ajatuksista keskustelemiseen voi lukea Mieli ry:n Mitä kuuluu -kampanjasivulta.

Pahaan oloon saa apua ympäri vuorokauden päivystävästä Kriisipuhelimesta numerosta 09 2525 0111.

Surunauha ry:n numerot 044 751 9916 ja 044 977 9428 palvelevat arkisin klo 9–15.

Itsemurhien ehkäisypäivän kohderyhmänä nuoret ja nuoret aikuiset

Tänään vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää, jonka kohderyhmänä ovat tänä vuonna erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset.

Suomen Mielenterveys ry:n selvityksen mukaan joka kymmenes nuori aikuinen on harkinnut vakavasti itsemurhaa kuluneen koronavuoden aikana.

Selvitykseen vastanneista 18–34-vuotiaista useampi kuin joka toinen kertoi koronapandemian vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen.

– Korona-aika on eri kyselyiden mukaan lisännyt itsetuhoisia ajatuksia, masennusta ja ahdistusta. Tiedämme, että myös nuorisopsykiatrian lähetteet ovat olleet kasvussa pitkään, ja osasto ovat täynnä, Kukkonen kertoo.

Miten tunnistaa varoitusmerkkejä?

Kukkosen mukaan itsetuhoisten ajatusten kanssa painiskelevan nuoren tunnistaminen voi olla vaikeaa.

– Välillä nuorten itsemurhat voivat olla hyvin yllättäviä tilanteita, että kukaan ei olisi osannut etukäteen aavistaa. Haastavaa varsinkin nuorten kohdalla on se, että muutoksia tapahtuu muutenkin paljon murrosiässä. Tulee mielialamuutoksia, ja on ihan normaalia, että nuoret vetäytyvät vanhemmista.

Lue myös: Netistä löytyy Myrsky-niminen robotti, joka kertoo nuorten itsetuhoisista ajatuksista – MTV Uutiset tapasi mystisen hahmon

Yleisiä varoitusmerkkejä voivat kuitenkin olla mielialan muutokset, itkuisuus, masentuneisuus, ärtyisyys, vetäytyminen muiden seurasta, päihteiden käytön lisääntyminen, arjen hallinnan haastavuus tai se, ettei henkilö enää nauti asioista, kuten aiemmin.

Uutisaamu joka arkipäivä MTV3-kanavalla, mtv-palvelussa kello 6.25–9.30.