"Kun nuori kertoo pahasta olosta, aikuisten on kuunneltava": Koronavuosi nosti nuorten itsemurha-ajatukset huolestuttavan korkealle – kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua

8:29
Katso videolta koko haastattelu ja ohjeet itsetuhoisia ajatuksia omaavan henkilön kohtaamiseen

Joka kymmenes nuori aikuinen on harkinnut vakavasti itsemurhaa kuluneen koronavuoden aikana, selviää Suomen Mielenterveys ry:n tutkimuksesta.

Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman muistuttaa, että vaikka luku kuulostaa äkkiseltään hurjalta, itsemurha-ajatukset eivät ole sama asia kuin itsemurhan yritys tai itsetuhoiset teot.

Horneman kertoo keskuksella olevan tutkimusnäyttöä, joka mukaan myös keskimäärin joka kymmenes aikuinen ajattelee itsemurhaa joskus elämänsä aikana.

– Siihen verrattuna nämä tulokset eivät sinällään ole yllättäviä. Toki ne ovat huolestuttavia, kun puhutaan nimenomaan nuorista.

Pandemia vaikuttanut mielenterveyteen negatiivisesti

Tutkimukseen vastanneista 18–34-vuotiaista useampi kuin joka toinen kertoi pandemian vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen.

Hornemanin mukaan on loogista, että korona on vaikuttanut nuorten aikuisten mielenterveyteen.

– Harrastustoiminta on peruuntunut, nuoret eivät ole voineet kokoontua keskenään, kaikki tällainen yhteinen tekeminen on jäänyt vähemmälle.

Hän muistuttaa, että huonosti voivia nuoria ja nuoria aikuisia on ollut jo myös ennen pandemiaa.

– Koronakriisi on entisestään heikentänyt tällaisten nuorten vointia, jotka ovat voineet jo aikaisemmin huonosti.

Nuorimmat asiakkaat 14-vuotiaita

Horneman työskentelee Mieli ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksessa, jossa sijaitsee asiakasvastaanotto itsemurhaa yrittäneille henkilöille. Hänen mukaansa yhteydenotot ja uudet asiakkuudet ovat kasvaneet nuorten ja jopa alaikäisten joukossa.

– Nuorimmat asiakkaat ovat 14-vuotiaita. Meillä ei tietenkään ole mitään ikärajaa sen suhteen, että kuka meille saa tulla, hän kuvailee.

Henkilöt saapuvat Hornemanin mukaan vastaanotolle usein julkisen terveydenhuollon kautta tai he ottavat itse yhteyttä keskukseen. Ehkäisykeskuksessa käytetään lyhyttä interventiomallia, jolla autetaan itsemurhaa yrittänyttä henkilöä.

Kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua

Hornemanin kokemuksen mukaan kaikki nuoret eivät ole saaneet tarvitsemaansa apua. Hän muistuttaa, että hoidon teho laskee, kun aloitus venyy ja se on harvajaksoista.

Myös pandemian jälkihoito mielenterveyspuolella kaipaa hänen mukaansa lisää resursseja.

– Tarvitaan taloudellisia panostuksia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden järjestämiseen.

Horneman muistuttaa, että nuorten puhuminen mielenterveydestä on hyvä asia.

– Tätä stigmaahan on purettu vuosikausia, joten nyt meidän aikuisten tehtävänä on kuunnella nuoria, kun he kertovat, että on paha olla.

Mitä kuuluu?

Perjantaina vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää ja samana päivänä käynnistyy #mitäkuuluu-kampanja. Kampanjan tarkoitus on saada ihmiset kyselemään toistensa aitoa vointia.

Hornemanin mukaan tärkein asia onkin kuunnella toista ihmistä. Hän ymmärtää, että ensimmäisenä reaktiona vastapuolella saattaa olla paniikki, jos toinen kertoo itsetuhoisista ajatuksista.

– Silloin ei kannata lähteä neuvomaan tai mitätöimään henkilön kokemuksia. Silloin kannattaa kuunnella, pysyä rauhallisena, kysyä avoimia kysymyksiä ja tarvittaessa ohjata eteenpäin. Kenenkään ei tarvitse olla lääkäri tai terapeutti kuunnellakseen toista, hän ohjeistaa.

Usein itsemurha-ajatuksia kokevat henkilöt tarvitsevat ammattilaisapua. Silloin henkilön voi ohjata esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, työterveyteen tai lähimmälle terveysasemalle.

Pahaan oloon saa apua ympäri vuorokauden päivystävästä Kriisipuhelimesta numerosta 09 2525 0111. Surunauha ry:n numerot 044 751 9916 ja 044 977 9428 palvelevat arkisin klo 9–15.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja