Poika lähetti työraportit NHL-seuraan, mutta Matti Virmanen selvitti ainoana Oilersin hullut vuodet – Jokereista jäi kaivelemaan yksi asia: "Se olisi pitänyt rekisteröidä"

Edmonton Oilersin työntekijät ovat kokoontuneet yhteen syksyn 2010 harjoitusleirin yhteydessä. Puhetta johtava GM Steve Tambellini huomaa, ettei tuoreella Euroopan kykyjenetsijällä ole laisinkaan omaa tietokonetta.

– Käypäs hakemassa Matille kone, Tambellini huikkaa toimistotyöntekijälle.

Hetken kuluttua Matti Virmasen edessä on tietokone, mutta tilanne on sama kuin olettaisi marsun hakkeroituvan sisään Nasan keskuspalvelimeen.

Ei hän ollut koskaan edes avannut tietokonetta.

LUE MYÖS: Suomalainen NHL-kykyjenetsijä soluttautui koronavirusuhan tyhjentämään otteluun ainoana ulkopuolisena – teki ällistyttävän havainnon

Iso osa suomalaisista jääkiekkoihmisistä olisi kyllä tiennyt, että Virmanen on vanhan kansan mies, joka hoitaa viestintäasiat soittamalla puhelun tai kohtaamalla kasvokkain. Hän ei Jokereiden toimitusjohtajakaan lähettänyt yhtään tekstiviestiä eikä sähköpostia.

Kun arkityöt alkoivat Suomessa, Virmanen saneli ottelun jälkeen raportin pojalleen, joka kirjasi sen ylös tietokoneella ja lähetti Oilersin toimistolle. 

"Kai jotain olen tehnyt oikein"

Virmanen istuu Hartwall Arenan lehdistötiloissa ennen Jokerien pudotuspeliottelun alkua ja pyörittelee tottunein ottein älypuhelintaan, johon on ladattu esimerkiksi WhatsApp-viestipalvelu.

Kehitystä on tapahtunut. Vanhakin koira oppii uusia temppuja.

Ja mikä parasta, ei unohda vanhoja temppuja.

Virmasen poika lähti armeijaan ensimmäisen Oilersin kauden puolessavälissä, joten isän oli pakko opetella lähettämään raportti itse. Hyvin pelaaja-analyysien teko on sujunut, sillä kiekkomiehellä on menossa jo kymmenes kausi Oilersin palveluksessa. Sinä aikana kaikki pelaajat ja koko muu toimistohenkilökunta on vaihtunut. 

Oilers on ehtinyt pyöräyttää myllyn läpi sinä aikana seitsemän päävalmentajaa ja viisi GM:ää. Uudet pomot ovat tuoneet yleensä mukana omat vanhat kykyjenetsijänsä, mutta Virmanen on sinnitellyt palkkalistoilla kuin torakka, joka jää henkiin ydinräjähdyksenkin jäljiltä.

– Kun aloitin, en kuvitellut, että olisin mukana näin pitkään. No, kai sitten jotain olen tehnyt oikein. Tulen toimeen kaikkien kanssa, Virmanen hymähtää.

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Ehdot töiden alkaessa olivat tiukat. Hän haluaa pitää kolme kuukautta kesälomaa ja viettää sen rakkaalla mökillään Leppävirralla. Työ painottui ammattilaispelaajien tarkkailuun, eikä hänen tarvinnut matkustaa kesän varaustilaisuuteen.

Seitsemän vuoden jälkeen Virmanen suostui työnkuvan muutokseen, ja hän alkoi seurata enemmän varattavia pelaajia. Nyt takana on jo kaksi varaustilaisuutta, Dallasissa ja Vancouverissa.

– Ei tässä iässä enää ole sellaista hinkua niin pitkiin matkoihin, tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Virmanen sanoo. 

"Älä katso niin paljon pelejä"

Kesälomavaatimuksista ja nihkeästä suhtautumista Atlantin yli suuntautuviin lentoihin voisi saada mielikuvan, että Virmanen karttaisi töitä. Kaikkea muuta. Hän oli jo Jokerien aikoina työnarkomaani, joka hoiteli seuran asioita aamusta iltaan.

Virmasen elämänrytmissä ei ole viikonloppuja, vaan on kaksi vaihtoehtoa: pelipäivä tai ei-pelipäivä. Yleensä on pelipäivä. Kun maanantaina ei ollut raportoitavaa ottelua, hän suunnitteli vakavissaan lähtevänsä katsomaan Kiekko-Espoon Suomi-sarjaottelua.

LUE MYÖS: Kommentti: Jukka Jalosen NHL-haave törmää panssaroituun lasiseinään – veliverkostoon murtautuminen vaatisi poikkeuksellista ratkaisua

Oilersilla on verraten vähän kykyjenetsijöitä Euroopassa, vain kolme. Virmanen matkustelee Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Tshekissä.

– Pohjois-Amerikan kollegat huomauttivat, että älä katso niin paljon pelejä. Heiltäkin aletaan vaatia sitten enemmän, "Masa" heittää.

Ettei vapaa-ajan ongelmia tulisi, Virmanen auttaa vielä pelaajien kartoittamisessa Vaasan Sportia. Se työllistää päivittäin 1-5 puhelun verran. Eli Virmasen mittaristossa ei juuri mitään.

– Sportin työ hyödyttää Oilersin hommaakin, kun pääsen SM-liigan sisäpiiriin ja tiedän mitä siellä tapahtuu. 

Oilersin ruma rämpiminen…

Edmonton Oilers kahmi menestystä varsinkin 1980-luvulla, mutta viime vuosikymmen oli tylyä aikaa. Kanadalaisseura oli pudotuspeleissä vain kerran, keväällä 2017. Uudelleenrakennuksia on tehty uudelleenrakennuksien perään.

Oilers on päässyt varamaan huonojen sijoitustensa ansiosta kärjessä, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia. Connor McDavidin valintaan ei tarvittu nerokkaita scoutteja, ja Leon Draisaitl voidaan laskea nappivaraukseksi. Taylor Hall osoitti kykynsä ennen myymistä New Jersey Devilsiin, ja Ryan Nugent-Hopkinsista on tullut tärkeä osa joukkueen ydintä. 

Sen sijaan esimerkiksi Nail Jakupovin ja Jesse Puljujärven varaukset ovat saaneet isoa kritiikkiä.

– Virheitä tulee kaikilla, mitään kristallipalloa ei ole olemassa. Kun teet varaukset, pitää vaan panna kädet ristiin ja uskoa, että pelaaja pystyy auttamaan joukkuetta 2–3 vuoden päästä.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Virmanen muistuttaa, että aiempina vuosina kärkivarauksia on jouduttu laittamaan huonoissa joukkueissa liian aikaisin liian isoihin rooleihin.

– Mutta tekevät ne muutkin joukkueet virheitä. Jossain joukkueissa ei pelaa yhtään 5–6 viime vuoden ykköskierroksen varauksista.

LUE MYÖS: Pekka Rinne kohtasi järkytyksen palattuaan Nashvilleen: "Ihmiset sokissa – kaikki yrittävät auttaa"

Oilersin intohimoiset kannattajat ovat olleet raivoissaan joukkueen rämpimisen takia. Joka pelissä loppuunmyydystä upeasta kotihallista on puhallettu ydin pois – voitot.

Nimekkäitä vapaita agentteja on ollut vaikea houkutella heikkoon joukkueeseen, joka pelaa Albertan hyytävässä viimassa NHL:n mitassa karussa kaupungissa.

Kun Virmanen aloitti Oilersissa, hänen oli vaikea ymmärtää, miksi nimekkäitä pelaajia ei saatu Edmontoniin. Jokereissa hän oli tottunut siihen, että paksu rahapinkka tuo parhaat pelaajat.

– Vei vuosia oppia kaikki NHL:n pikkujutut, pykälät ja sopimukset. Ei jotain pelaajaa ihan tuosta vaan myydä toiseen joukkueeseen, kun on rajoituksia ja palkkakattoja.

… ja uutta toivonkipinää

Tämä kausi on muuttanut suunnan. Oilersista on tullut potentiaalinen menestyjä ja houkutteleva joukkue – eikä vähiten pistepörssissä riehuvan mahtikaksikon Connor McDavid-Leon Draisaitl ansiosta.

– Pelaajat ajattelevat niin, että kun pääsen pelaamaan tuon vierellä ja teen 30 maalia, seuraavana vuonna palkkani nousee kolme miljoonaa.

Oilers on menossa vahvasti playoffeihin ja kannattajien toiveet ovat nousussa. Yksi muutos on, että nyt Oilersilla on kaksi voittoihin pystyvää maalivahtia, Mikko Koskinen ja Mike Smith.

– Ennen toinen maalivahti oli niin paska, ettei sitä voinut panna maaliin.

Oilersin johdon tammikuun kokouksessa oli aistittavissa uutta henkeä.

– Sarjajumbona kaikki katselevat ympärilleen, pelkäävät potkuja ja haukkuja. Aina tämä homma on kivaa, mutta nyt fiilis on ollut ihan erilainen.

Jokereiden kritiikki satutti

Haastattelupaikkaan ja siellä pelaavaan seuraan sisältyy paljon muistoja. Virmanen aloitti Jokereissa pelaamisen 9-vuotiaana, yhdessä nykyisen toimitusjohtajan ja omistajan Jari Kurrin kanssa. Hän työskenteli Jokereiden toimitusjohtajana 1999-2008, jonka jälkeen kului vielä kaksi vuotta urheilutoimenjohtajana.

Virmanen tuli tunnetuksi Hjallis Harkimon luotettavana aseenkantajana, joka oli valmis lähtemään vaikka keskiyöllä korjaamaan pelaajan rikkoontunutta jääkaappia. Hjallis "nakitti" häntä armottomasti mitä mielikuvituksellisimpiin tehtäviin. 

Juttu jatkuu kuvan alla.

Ja kiltti Masa meni aina vaan. Virmanen hoiti kaikki joukkueen rakentamisesta fanituotemyynnin pyörittämiseen.

Kaksikon välisestä suhteesta tuli legenda, joka on noussut radion ja television huumoriohjelmienkin aiheeksi.

– Kun lähdin hallilta, en ehtinyt ajaa kuin kilometrin, niin Hjallis soitti jo ensimmäisen kerran. Ja sitten niitä puheluita tuli varmaan vielä viisi.

LUE MYÖS: Kommentti: Jokereiden alennusmyynti vääristää kilpailua – kärsijä löytyy SM-liigasta

Mutta ei siitä kitkaa jäänyt. Virmanen ja Hjallis ovat edelleen hyviä kavereita.

Pienellä toimistotiimillä toiminut Jokerit menestyi, mutta sai myös armotonta kritiikkiä hukatuista resursseista. Virmaselle naljailtiin siitä, että hän hankkii pelaajat katsomalla teksti-tv:stä pistepörssin ja nappaa sieltä parhaat pistenikkarit.

Kritiikki tuntuu tekijämiehestä vielä tänäkin päivänä kohtuuttomalta.

– Voitimme 2002 mestaruuden ja olimme sen jälkeen viisi kertaa hopealla. Ei se nyt kauhean huonosti ole.

Vanha Jokerien mies käy työtehtävissä Jokerien peleissä, mutta hän myöntää, että seuran siirtyminen KHL:ään oli kova paikka.

– En olisi tehnyt sitä ratkaisua, mutta ei se meikäläisen asia toisaalta ole.

Näillä mennään, sanoi Virmanen

Virmanen naputtaa haastattelun aikana useaan otteeseen sormiaan, johon hän sanoo kaipaavansa koristetta. Hän tarkoittaa Stanley Cup -sormusta.

Sopimus Oilersissa on tosin katkolla tämän kauden jälkeen. Jatko on vielä auki, mutta isossa kuvassa Virmasen haave on kirkas kuin aurinkoinen juhannusaamu Pohjois-Savon sydämessä.

– Voisin asua jo nyt mökillä ympäri vuoden, mutta vaimo panee vastaan, Virmanen virnistää.

Virmanen tuli Jokerien aikana tunnetuksi "näillä mennään" -lausahduksestaan. Sen hän heitti lukuisia kertoja, kun toimittaja soitti ja uteli, että tuleeko joukkueeseen vahvistuksia.

– Olin lähettänyt kutsun tiedotustilaisuuteen seuraavaksi päiväksi, ja sitten toimittaja soittaa illalla, että kuka pelaaja on. En minä nyt voinut sanoa, että Pekka tulee meille, kun se olisi ollut seuraavan päivän lehdessä.

"Näillä mennään sano Virmanen" -heitto oli Jokerien aikana niin suosittu, että hän painatti tekstillä varustettuja t-paitoja, jotka myytiin humauksessa.

Masa ei ole sitä tyyppiä, että hän jäisi menneitä murehtimaan, mutta yksi asia vähän harmittaa.

– Aina särähtää korvaan, kun sitä "näillä mennään" -juttua kuulee ihan joka paikassa. Olisi pitänyt rekisteröidä se lausahdus, sillä olisi voinut tehdä ison tilin.

– No, painatetaan hautakiveen sitten.