Pitkän uran tehneen lehtorin synkkä tuomio nykynuorista: "Vanhemmat hyysäävät ja lukioon tullaan ilman pohjatietoja – monella ei ole unelmia mistään"

Tilannetta pahentaa uusi opetussuunnitelma, joka edellyttää lukiolaisilta yhä enemmän oma-aloitteisuutta. Yhtälö ei toimi, opettaja tykittää.

MTV Uutisten haastattelema lehtori on opettanut uransa aikana useissa oppilaitoksissa, lähinnä lukioissa. Viimeisimmässä, pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa keskisuuressa lukiossa, hän on työskennellyt vajaat parikymmentä vuotta.

Kokeneen opettajan avautuminen on huolestuttavaa kuultavaa. Ongelmat ovat hänen kokemustensa mukaan laaja-alaisia ja uhkana on, etteivät lukion uudet tuulet sovi yhteen uudistuvan korkeakoulumaailman kanssa.

Oppilaiden osaamistaso romahtanut

MTV Uutisten haastattelema opettaja kertoo, että peruskoulun päättäneiden uusien lukiolaisten taso on suorastaan romahtanut.

– On tapahtunut valtava inflaatio. Ei voi mitenkään verrata kymmenen vuoden takaista peruskulun päättötodistuksen keskiarvoa ja vuonna 2018 keväällä saadun peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoa. Siinä on 1,5-2 arvosanan ero, ylöspäin.

Tällä opettaja tarkoittaa sitä, että peruskoulusta valmistutaan aiempaa paremmilla arvosanoilla mutta entistä huonommalla osaamisella.

– Lukioon saattaa tulla oppilas, jolla on vaikkapa ruotsista arvosanana yhdeksän, mutta joka ei kuitenkaan osaa oikein mitään. Sellaisen oppilaan on vaikea pärjätä enää lukiossa.

Erot koulujen välillä ovat suuret

Vaikka arvosanaraja lukioon olisi korkea, ei sinne päätyvä oppilasaines välttämättä ole sen tasoista, peruskoulun päättötodistuksen arvosanoista huolimatta. Opettaja kertookin, että erot peruskoulujen tason välillä ovat suuret.

– Joissakin peruskouluissa hyviä arvosanoja saa selvästi helpommin kuin toisissa. Lukioon siirryttäessä tämä näkyy erityisen hyvin esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, joissa uusi oppiminen perustuu aiemmin hankituille taidoille.

Opettajan mukaan olisikin tärkeää, että peruskoulut yhtenäistäisivät arvostelukäytäntönsä.

– Me pitkään opettaneet lehtorit tiedämme heti oppilaan osaamisesta, mistä peruskoulusta he tulevat. Nyt yhdestä koulusta saa samoilla taidoilla seiskan ja toisesta ysin. Se on karua, mutta totta. Arvosanojen kriteeristö pitäisi ehdottomasti yhtenäistää.

Moni "joutuu" lukioon tahtomattaan

Uusien lukiolaisten osaamattomuus ei kuitenkaan ole nykylukioiden ainoa ongelma. Toinen murheenaihe opettajille on se, että yhä suurempi osa ikäluokasta päätyy lukioon.

Lue myös:

Uudet opiskelijat on valittu: ammatilliseen koulutukseen haettiin lukiota enemmän

– Perinteisiä duunariammatteihin johtavia opintoja ei enää ole yhtä paljon kuin ennen. Sen lisäksi suosituimmille ammattikoulun linjoille on vaikeampi päästä kuin lukioon.

Opettaja onkin sitä mieltä, että osalle ikäluokasta lukiosta onkin tullut eräänlainen peruskoulun jatke.

– Lukioon tulee yksinkertaisesti liikaa sellaisia, jotka eivät sinne kuulu: "Kun en päässyt ammattikouluun, jouduin lukioon". Näitä oppilaita lukio ei kiinnosta, eivätkä he ole valmiita tekemään töitä opintojensa eteen.

– Nyt lukioon tulee paljon sellaisia nuoria, joilla lukupäätä ei ole, ja vain siksi, etteivät he voi ysiluokan jälkeen kotiinkaan jäädä. Lukion oppimäärät sen sijaan on laadittu ahkerille nuorille, joilla on lukupäätä.

Peruskouluissa päästään liian helpolla

Yksi suuri ongelma on opettajan mukaan se, että opetus peruskoulussa on muuttunut liian "kerhomaiseksi".

– Lukioon siirryttäessä monet nuoret ovat pöyristyneitä vaadittavasta työn määrästä. He eivät selvästikään ole tottuneita opiskelemaan yhtään koulutuntien ulkopuolella.

– Monilta nuorilta tuntuu puuttuvan kokonaan läksyjenteon ja pänttäämisen konsepti, joita ilman lukiossa ei kovin kauaa pärjää.

Osa ei pärjää, koska pohjatiedot ovat liian huonot

Opettajan lukioon sisäänpääsyraja on yli kahdeksan. Se ei silti tarkoita sitä, että kaikki osaisivat yhtä paljon.

– Esimerkiksi lyhyessä matematiikassa pohjatiedot ovat osalla oppilaista niin surkeat, että he eivät pärjää tunneilla. Tästä seuraa se, että oppilaat tajuavat itsekin, ettei tästä mitään tule. He luovuttavat, eivätkä enää edes yritä seurata opetusta.

Uusissakin aineissa, kuten lukiossa alkavissa vieraissa kielissä, ongelmat alkavat, kun alkuinnostus menee ohi.

– Kun pitäisi alkaa opetella ulkoa vaikka verbitaivutusta, ei enää tehdäkään mitään. Ja kun mennään pidemmälle, tulee seinä vastaan, kun perusasioita ei ole viitsitty opiskella.

Opettaja korostaa, että hajonta on todella suurta. Huippulukioihin päätyy oppilaita, jotka osaavat opiskella ja myös niin sanotuissa tavallisissa lukioissa osa oppilaista on edelleen "vanhoja lukiolaisia".

– Tilanne ei ole toivoton, koska hyviä ja kunnollisia lukiolaisia on edelleen. Mutta päivän sana on polarisaatio, kahtiajakautuminen. Ne, joilla on motivaatiota, opiskelevat ja pärjäävät edelleen. Ne, joilta se puuttuu, eivät tee mitään eivätkä pärjää.

Uusi opetussuunnitelma sopii vain osalle

Yksi suuri ongelma yhtälössä on opettajan mukaan uusi lukion opetussuunnitelma, joka perustuu omaehtoiselle tekemiselle ja oppimiselle.

– Perinteistä opetusta pyritään vähentämään ja opettaja siirtyy eräänlaiseksi sparraajaksi, taustatukijaksi ja mentoriksi, joka hellävaraisesti ohjailee oppilasta, joka itse opintopolullaan janoaa ja kaivaa tietoa.

Uusi opintosuunnitelma lähtee siitä, että oppilas itse löytää itselleen parhaan tavan oppia.

– Olen nähnyt esimerkiksi sellaisia vieraiden kielten kurssisuunnitelmia, joissa ei käytetä lainkaan minkäänlaista oppimateriaalia, ei ole esimerkiksi kirjaa. Sen sijaan jokainen oppilas etsii tiedon mistä haluaa: netistä, mistä tahansa kirjasta tai vaikkapa lehdistä.

Opettajan mielestä ajatus on hieno, mutta metodi ei sovi läheskään kaikille.

– Jos ihminen oikeasti haluaa oppia, hän kaivaa kyllä tiedon jostain. Mutta valitettavasti iso osa nuorista on tullut lukioon pakosta, ei omasta halustaan, eikä ole valmis tekemään oppimisensa eteen mitään. Jos kukaan ei pakota, he eivät opi mitään.

Lukioissa kytee aikapommi

Opettaja on sitä mieltä, että nyky-yhtälö ei toimi ja tilanne voi pian räjähtää käsiin.

Lue myös:

Voivatko valmennuskurssit siirtyä jo peruskouluun? Hurja väite pääsykoeuudistuksesta: "Tulee aasialainen malli, jossa jo lapset kilpailevat" 

– On muodostumassa kammottava aikapommi. Yliopistot ja korkeakoulut alkavat ottaa enemmän ja enemmän opiskelijoita sisään pelkän ylioppilastodistuksen perusteella ilman pääsykoetta.

– Lukiosta taas valmistuu enemmän ja enemmän ylioppilaita, jotka ovat kirjoittaneet minimin eli neljä ainetta ja ovat päässeet jotenkuten ylioppilaiksi.

– Näillä nuorilla ei ole kohta mitään saumaa päästä mihinkään jatko-opintoihin, koska he eivät voi enää tehdä sitä, mitä ennen on tehty: tsempata, skarpata ja päntätä tosissaan pääsykokeisiin.

Onko nuorten elämä liian helppoa?

Opettajan mukaan nuorisoa näyttää vaivaavan "yleinen veltostuminen" josta osaltaan ovat vastuussa myös vanhemmat.

–  Kaikki vanhemmat varmasti haluavat lapsilleen hyvää, mutta nuorten kertoman perusteella heiltä vaaditaan kotona hyvin vähän. Ei ole kotitöitä, velvollisuuksia, sääntöjä tai aikatauluja.

– Se vaikuttaa myös koulutyöhön, missä ei myöskään haluta tehdä mitään.

Opettaja sanoo, että tämä näkyy muun muassa hälläväliä-asenteen lisääntymisenä.

– Tendenssi on ollut jo pitkään se, että läksyjä ei jakseta tehdä. Nyt on hirveästi myös sitä, että tullaan kouluun ilman kirjaa tai ilman läppäriä, jos oppimateriaali on sähköinen. Ei ole kynää, ei kumia eikä mitään muistiinpanovälineitä.

"On opettajan vika, jos nuorta ei huvita opiskella"

Vanhemmat myös hyysäävät lapsiaan entistä enemmän, opettaja sanoo.

– Vanhemmat ovat hyvin aggressiivisesti yhteydessä kouluun, jos heidän lapselleen tulee huono numero tai opinnot eivät etene. Monet heistä tuntuvat ajattelevan, että koulu on palvelulaitos ja jos tulos ei ole heidän mieleisensä, silloin koulun pitää tehdä asialle jotain.

Opettajan mukaan vanhemmat myös odottavat opettajan ja koulun korjaavan heidän lastensa oppimisongelmia kuten motivaation puutetta.

–  Yhä useammin tulee esiin se aivan pöyristyttävä ajatus, että on opettajan vika, jos nuorta ei huvita opiskella jotain oppiainetta. Vanhemmat ajattelevat, että opettajan pitää tehdä opetuksesta sellaista, että se motivoi oppilasta.

– Ja tässä on perustavaa laatua oleva ero uuteen opintosuunnitelman, joka lähtee siitä, että opiskelija itse istuu tunneilla tiedonjanossaan.

Aiheuttaako vetelehtiminen stressiä?

Opettaja kertoo myös olevansa surullinen siitä, kuinka päämäärättömiä iso osa nykynuorista on.

– Todella monella ei ole unelmia tai haaveita mistään. Usein tuntuu, että nuorten elämä on liian mukavaa eikä heidän tarvitse ponnistella elämänsä eteen. Samaan aikaan kouluterveyskyselyt kertovat, että lukiolasten stressi ja masennus lisääntyvät vuosi vuodelta.

– Mitä jos ajelehtiminen onkin se stressin aiheuttaja? Entä jos nuoria masentaakin ja stressaakin juuri vetelehtiminen? Kaikki tietävät, että eniten rasittaa tekemätön työ ja se, että työt kasaantuvat, opettaja pohtii.