Kuluttajaliiton pääsihteeri niin sanottujen pikavippien mainonnasta: "Ihmisille tyrkytetään yksityistä rahaa, mutta esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnasta on harvoin yhtä suuria kampanjoita."
Villiä "pikavippimarkkinaa" on vuosien saatossa suitsittu kuluttajaluoton korkokatolla, ja sunnuntaina lokakuun alkaessa katto putoaa taas hitusen alemmas.
Päätelmä korkokaton hillitsevästä vaikutuksesta saa tukea Suomen Pankin tilastoista. Ekonomisti Markus Aaltosen mukaan kotitalouksilla oli vielä vuoden 2018 lopussa velkaa pikaluottoyrityksille yhteensä noin 700 miljoonaa euroa, mutta määrä on laskenut tuntuvasti sen jälkeen, kun kuluttajaluotoille asetettiin 20 prosentin korkokatto syyskuussa 2019.
– Velan määrä oli kesäkuun 2023 lopussa 140 miljoonaa euroa ja keskikorko yli 30 prosenttia. Pikaluottoyritysten osuus kotitalouksien kaikista kulutusluotoista oli enää 0,5 prosenttia, kertoo Aaltonen STT:n haastattelussa.
– Lainakannan supistumiseen vaikuttavat myös lainat, jotka pikaluottoyritykset myivät pois taseesta muille toimijoille.
Kun ylisuurten korkojen aika oli ohi, Aaltosen mukaan osa pikaluottoja myöntävistä yrityksistä lopetti uusien lainojen myöntämisen tai koko toimintansa. Se ei ollut enää yhtä kannattavaa kuin ennen.
Käsite "pikavippi" on oikeastaan muuttunut sääntelyn myötä.
– Korkokaton tiukentamisen jälkeen pikaluottoyritykset ovat alkaneet tarjota vakuudettomia kulutusluottoja aiempaa pidemmillä maksuajoilla. Se voi kertoa siitä, että lainasummat ovat suurentuneet, Aaltonen toteaa.
Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli kesäkuun lopussa 25,6 miljardia euroa. Arviolta hieman yli puolet luotoista oli vakuudettomia.
– Kotitalouksien kulutusluotot ovat kokonaisuudessaan kasvaneet ja etenkin vakuudettomat luotot. Niitä oli paljon jo ennen sitä, kun elinkustannukset nousivat voimakkaasti. On huolestuttavaa, että määrä kasvaa entisestään, sillä kulutusluotot ovat yleinen syy maksuhäiriöihin, Aaltonen sanoo.