Kuluttajaliiton pääsihteeri niin sanottujen pikavippien mainonnasta: "Ihmisille tyrkytetään yksityistä rahaa, mutta esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnasta on harvoin yhtä suuria kampanjoita."
Villiä "pikavippimarkkinaa" on vuosien saatossa suitsittu kuluttajaluoton korkokatolla, ja sunnuntaina lokakuun alkaessa katto putoaa taas hitusen alemmas.
Päätelmä korkokaton hillitsevästä vaikutuksesta saa tukea Suomen Pankin tilastoista. Ekonomisti Markus Aaltosen mukaan kotitalouksilla oli vielä vuoden 2018 lopussa velkaa pikaluottoyrityksille yhteensä noin 700 miljoonaa euroa, mutta määrä on laskenut tuntuvasti sen jälkeen, kun kuluttajaluotoille asetettiin 20 prosentin korkokatto syyskuussa 2019.
– Velan määrä oli kesäkuun 2023 lopussa 140 miljoonaa euroa ja keskikorko yli 30 prosenttia. Pikaluottoyritysten osuus kotitalouksien kaikista kulutusluotoista oli enää 0,5 prosenttia, kertoo Aaltonen STT:n haastattelussa.
– Lainakannan supistumiseen vaikuttavat myös lainat, jotka pikaluottoyritykset myivät pois taseesta muille toimijoille.
Kun ylisuurten korkojen aika oli ohi, Aaltosen mukaan osa pikaluottoja myöntävistä yrityksistä lopetti uusien lainojen myöntämisen tai koko toimintansa. Se ei ollut enää yhtä kannattavaa kuin ennen.
Käsite "pikavippi" on oikeastaan muuttunut sääntelyn myötä.
– Korkokaton tiukentamisen jälkeen pikaluottoyritykset ovat alkaneet tarjota vakuudettomia kulutusluottoja aiempaa pidemmillä maksuajoilla. Se voi kertoa siitä, että lainasummat ovat suurentuneet, Aaltonen toteaa.
Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli kesäkuun lopussa 25,6 miljardia euroa. Arviolta hieman yli puolet luotoista oli vakuudettomia.
– Kotitalouksien kulutusluotot ovat kokonaisuudessaan kasvaneet ja etenkin vakuudettomat luotot. Niitä oli paljon jo ennen sitä, kun elinkustannukset nousivat voimakkaasti. On huolestuttavaa, että määrä kasvaa entisestään, sillä kulutusluotot ovat yleinen syy maksuhäiriöihin, Aaltonen sanoo.
Ylivelkaantuminen saatava kuriin
Suomen Asiakastiedon mukaan kuluttajien vakavat maksuvaikeudet ovat lisääntyneet. Kesäkuun lopussa 352 800 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintöjä. Yksityishenkilöille rekisteröityjen maksuhäiriömerkintöjen kokonaismäärä kasvoi alkuvuonna 13 prosenttia. Esimerkiksi yksityishenkilön velkajärjestelyjä oli alkuvuonna haettu ja aloitettu lähes 40 prosenttia enemmän kuin aiempina vuosina.
Kuluttajaliiton huolena on, että yhä useampi valitsee talousahdinkonsa ratkaisuksi niin sanotut pikavipit.
– Maassamme pitäisi saada ylivelkaantuminen yleisesti kuriin. Niin sanotut pikavipit ovat vain yksi kokonaisuus, muistuttaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell STT:n haastattelussa.
Hänen mielestään viestit yhteiskunnan tarjoamasta avusta hukkuvat liiaksi aggressiivisen "pikavippimainonnan" alle.
– Ihmisille tyrkytetään yksityistä rahaa, mutta esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnasta on harvoin yhtä suuria kampanjoita. Ihmiset eivät tiedä kovin laajasti, miksi talous- ja velkaneuvontaan ja sitä kautta velkajärjestelyyn kannattaa hakeutua, pääsihteeri harmittelee.
– Monesti tilannetta yritetään ratkoa itse viimeiseen asti ja otetaan velkaa velan päälle. Lopputulos voi olla todella ikävä.
Beurling-Pomoell sanoo olevansa iloinen, että hallitusohjelmassa on mainintoja esimerkiksi taloustaitojen parantamisesta.
– Mutta valitettavasti samalla kaavaillaan toimenpiteitä, jotka käytännössä voivat osittain johtaa valtion velan vyörymiseen ihmisille, jotka eivät pysty velkaa kantamaan.
Uusi katto ulottuu vanhoihin sopimuksiin
Vaikka arkikielessä ja jopa viranomaisten viestinnässä on totuttu puhumaan pikavipeistä, laille sana on tuntematon. Beurling-Pomoell tähdentää, että jos niin sanottu pikavippi olisi terminä yksinkertainen, myös sääntely olisi helpompaa.
– Juridisesti ei ole määritelmää, joka erottaisi niin sanotun pikavipin esimerkiksi pankin myöntämästä luottokortista tai vakuudettomasta kuluttajaluotosta, Beurling-Pomoell toteaa.
– Yleensä sanalla pikavippi viitataan korkeakorkoisiin vakuudettomiin luottoihin, mutta enää ei ole satojen prosenttien korkoja, koska korkokatto on saatu hinattua alas.
Sunnuntaina voimaan tulevan kuluttajansuojalain uudistuksen myötä kuluttajaluoton korkoa ei saa sopia suuremmaksi kuin korkolain mukainen viitekorko lisättynä 15 prosenttiyksiköllä. Luoton koron ylärajana säilyy nykyinen 20 prosenttia. Esimerkiksi tällä hetkellä ollaan hyvin lähellä sitä, koska viitekorko on neljä prosenttia.
– Lainsäädännöllä pyritään ehkäisemään kuluttajien ylivelkaantumista ja kohtuullistamaan luottojen hinnoittelua, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) erityisasiantuntija Erika Virtanen STT:lle.
Virtasen mukaan tiukennuksen lisäksi merkittävää on se, että kuluttajansuojalain uudistus ulottuu ennen lokakuun alkua tehtyihin jatkuviin luottosopimuksiin. Eli jos kuluttaja tekee vanhalta jatkuvalta luotoltaan uuden noston, sovelletaan uuden lain korkokattoa.
– Kun syyskuussa 2019 tuli voimaan edellinen hintasääntely, meille jäi markkinoille voimaan luottoja, joita ei koskenut 20 prosentin korkokatto vaan korko saattoi olla merkittävästi suurempi.
Markkinoinnin oltava asiallista
Kuluttajaluottoja myöntävien yritysten valvonta siirtyi heinäkuun alussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Finanssivalvonnalle. Kuluttajaluottojen markkinointia valvoo myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Kuluttajansuojalain uusilla täsmennyksillä pyritään hillitsemään paitsi kuluttajaluottojen hinnoittelua myös epäasiallista markkinointia.
KKV listaa tiedotteessaan, että hyvän luotonantotavan vastaista on muun muassa vähätellä luotonoton vakavuutta, muistuttaa käyttämättä olevasta luotosta sekä suunnata luottojen markkinointia rahapelipalveluja käyttäville tai kuluttajille, joilla on maksuhäiriömerkintöjä.
– Lainsäädännön tulisi tehokkaasti rajoittaa haitallista mielikuvamarkkinointia ja turvata kuluttajan mahdollisuus harkita luoton ottamista ilman painostusta, Virtanen avaa.
Lakiin tehtyä täsmennystä ei pidetä Kuluttajaliitossa kovin radikaalina vaan "kyse on enemmän selkeytyksestä ja asian kirjaamisesta lain tasolle".
– Vaatii valtavasti resursseja valvoa markkinointia. Voi vain kuvitella, kuinka paljon verkossa on mainoksia, joissa käytetään kiellettyjä lauseita, pääsihteeri Beurling-Pomoell toteaa.
– Lainsäädännön kehä pyörii paljon hitaammin kuin markkinamiesten oivallukset.
Pikana saatava vippi voi tuntua houkuttelevalta ratkaisulta rahapulaan, mutta seurauksena saattaa olla jopa vuosien velkakierre. Holtittomasti otetun luoton hintaa ei lasketa vain euroissa.
– Harva suomalainen on tietämätön pikavippien ongelmista, mutta hankalat elämäntilanteet altistavat. Kun oma perspektiivi tulevaisuuteen on pessimistinen, sumuinen tai sitä ei ole ollenkaan, tuntuu huojentavalta saada tarvittavat rahat tilille nettilomakkeella tai muulla yksinkertaisella tavalla, Beurling-Pomoell sanoo.