VTT:n Teknologian tutkimuskeskuksen johtava tutkija Harri Peltola kertoi Autoliiton järjestämässä Nopeudet ja nopeusrajoitukset -seminaarissa nopeusrajoitusten vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.
Peltola kertoi, että kun nopeus kohoaa viisi prosenttia – esimerkiksi 80:stä 84:ään – henkilövahinko-onnettomuudet lisääntyvät 10 prosenttia ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet 20 prosenttia.
Kun nopeus nousee keskimäärin 10 prosentilla, kuolemaan johtavat onnettomuudet lisääntyvät Peltolan esittämän tutkimusdiagrammin perusteella lähes 50 prosenttia.
Peltolan esittämän aineiston perusteella jalankulkijan ja auton välisessä törmäyksessä jalankulkijan kuoleman todennäköisyys nousee rajusti, kun ajonopeus nousee 20 kilometrin tuntinopeudesta ylöspäin.
– Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutus turvallisuuteen on selvä: Vuonna 2009 julkaistun tutkimusraportin mukaan jo silloin peltipoliisit vähensivät 27 kuollutta ja 87 henkilövahinko-onnettomuutta liikenteestä.
Tästä voi päätellä, että seitsemän vuoden aikana lisätty automaattinen valvonta on suurella todennäköisyydellä kasvattanut näitä lukemia.
Talviajaksi alennetun nopeusrajoituksen turvallisuusvaikutukset ovat niinikään selvät. Peltolan siteeraama Liikenneviraston tutkimus vuodelta 2015 kertoo, että talvinopeuksilla säästettiin kahdeksan liikennekuolemaa ja 36 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta.
Mitä opiksi Ruotsista?
Ruotsissa on tutkittu, että keskikaiteellisella tiellä, 100 kilometrin tuntinopeusrjoituksella kuolemanriski on 80 prosenttia pienempi kuin tavallisella päätiellä 90 rajoitusalueella, Peltola kertoi tilastoihin pohjaten.
– Ovatko keskikaiteet vaihtoehto talviajan nopeusrajoitusten tilalle, Peltola kysyy.