Kokoomuksen puheenjohtaja ja hallitustunnustelija Petteri Orpo on juuri kertonut, mitkä puolueet hän on valinnut osallistumaan varsinaisiin hallitusneuvotteluihin. Tulevasta hallituksesta tulee niin sanottu perusporvarihallitus.
Tiedotustilaisuus on päättynyt.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Hallitusnelikko ja kadonneen kuuden miljardin arvoitus
14.53: KD:n Essayah: Tilannekuva hallitusneuvottelijoilla tarpeeksi yhtenäinen
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayh kertoo puolueen lähtevän tavoittelemaan omiin arvoihinsa ja tavoitteisiinsa sopivaa hallitusohjelmaa.
– Tällä porukalla on tarpeeksi yhtenäinen tilannekuva. Meille kristillisdemokraatteina on tärkeää se, että suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalvelut pystytään pelastamaan. Saadaan julkinen talous tasapainotettua ja varmistettua, että työ ja yrittäminen on tulevaisuudessa Suomessa kannattavaa. Sitä kautta pystymme veroeuroilla pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja kantamaan vastuuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista, Essayah totesi.
14.43: RKP:n Henriksson: Hallitusneuvotteluista ei tule helpot
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoo lähtevänsä luottavaisin mielin kohti Säätytaloa.
– Itse olen ollut mukana neljässä hallitusneuvottelussa – mikään niistä ei ole ollut helppo, ja olen aivan varma, että myöskään tästä ei tule helppoa. Mutta olen myös varma siitä, että jos riittävästi tahtoa löytyy, niin kyllä ne tiet myös eteenpäin löytyvät, Henriksson sanoo.
'Henriksson myöntää, että RKP:n näkemys esimerkiksi maahanmuuttokysymysten ratkaisusta on hyvin erilainen kuin niin ikään hallitusneuvotteluihin lähtevillä perussuomalaisilla.
– Mutta me tiedostamme myös sen, että keskustelemalla on mahdollista ehkä löytää ratkaisuja. Itse luotan siihen, että Suomessa pystymme sopimaan asioita.
– Meillä on työvoimapula, ja ihmiset myös odottavat, että me pystymme tekemään sellaisia päätöksiä, että vastataan ihmisten palvelutarpeisiin, Henriksson sanoo.
14.37: PS:n Purra ilmastokysymyksistä: Tärkeää, ettei nosta arjen kustannuksia tai heikennä kilpailukykyä
Perussuomalaisten Riikka Purralta kysyttiin, onko perussuomalaiset sitoutunut vuoden 2035 ilmastotavoitteeseen. Purra toistaa, että minkäänlaisia sitoumuksia tai neuvottelupäätöksiä ei hallitustunnusteluvaiheessa ole tehty.
– Olemme pyrkineet löytämään näkemyksiä, joissa voimme olla yhtä mieltä. Perussuomalaisille on hyvin tärkeää, että energia- ja ilmastopolitiikka ei nosta arjen kustannuksia, ei heikennä kansalaisen ostovoimaa, ei yritysten eikä meidän vientiteollisuuden kilpailukykyä, Purra sanoo.
14.31: PS:n Purra eriävistä maahanmuuttokysymyksistä: Tämä on neuvottelukysymys
Perussuomalaisten Riikka Purralta kysyttiin, miten hallitusneuvotteluissa sovitetaan yhteen RKP:n ja PS:n erilaiset maahanmuuttokannat.
– Tämä on neuvottelukysymys. Tämä on meille hyvin tärkeä asia, sekä turvallisuutta että taloutta uhkaava maahanmuutto. Samaan aikaan me emme suinkaan vastusta kaikenlaista maahanmuuttoa. Työperäisessä maahanmuutossakin on varmasti löydettävissä sellaisia asioita, joista olemme yhtä mieltä. Mutta tässä pysyn edelleen ihan samalla linjalla kuin olen tähän astikin pysynyt, Purra vastasi.
14.26: PS:n Purra: Suuria erimielisyyksiä on vielä – sopimuksia tai sitoumuksia ei ole tehty
Perussuomalaisten Riikka Purra korostaa, että mitään varsinaisia sopimuksia tai sitoumuksia ei ole vielä tehty.
– Minä ja uskoakseni kaikki kumppanit täällä olemme sitoutuneita siihen, että saamme aikaiseksi Suomeen enemmistöhallituksen, jolla on sellainen hallitusohjelma, jonka takana me kaikki voimme seistä, Purra sanoo.
– Samaan hengenvetoon: tottakai on vielä suuria erimielisyyksiä, joissa tunnusteluvaiheessa ollaan päästy siihen lopputulokseen, että mitään niin suurta erimielisyyttä ei ole, etteikö siitä voisi neuvotella. Tästä me lähdemme ensi viikolla eteenpäin.
14.20: Orpo: Yhteinen näkemys, että ansiosidonnaista pitää uudistaa
Orpo kertoo, että hallitusneuvotteluihin valituilla puoleilla on yhteinen tavoite uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
– Meillä on varmasti yhteinen näkemys siitä, että ansiosidonnaista pitää uudistaa, mutta mennään yksityiskohtiin vasta, kun päästään neuvottelemaan. Uudistamisen tarve on yhteinen näkemys, Orpo kommentoi.
14.17: Orpo: Tämän takia SDP ei kelvannut mukaan
– SDP:n kanssa suurin ero on tilannekuvassa ja keinoissa, joilla Suomen asioita laitetaan kuntoon. Kriisitietoisuus oli ero luokkaa, Orpo vastasi kysyttäessä, miksi SDP ei saanut kutsua hallitusneuvotteluihin.
14.11: Orpo: Hallitusneuvotteluihin lähtevät kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit
– Aidosti haluan kiittää kaikkia eduskuntaryhmiä sitoutumisesta ja keskusteluista, joita on käyty tämän prosessin aikana, Petteri Orpo sanoo.
Orpo kertoo ilmoittaneensa eduskuntaryhmille, että 2.5. alkaviin hallitusneuvotteluihin lähdetään kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kesken.
2:28
13.58: PS:n Riikka Purra: Aivan pian kuullaan, mihin päätökseen tunnustelija on päätynyt
Arkadia-salin ovet on suljettu medialta. Puolueiden puheenjohtajat ovat nyt salissa kuulemassa Orpon päätöksiä.
13.53: Liike Nytin Harkimo tulevan hallituksen kokoonpanosta: "No eiks tää homma oo aika selvä jo"
Arkadia-saliin kameroiden edestä kävellyt Liike Nytin Hjallis Harkimo kertoi pitävänsä selvänä, että hallituskokoonpano on jo tiedossa.
– Minun mielestäni hyvä, että saa olla ainoa oikeistopuolue oppositiossa, niin meillä on mahdollisuus tehdä omaa oppositiopolitiikkaa ja erottua. Se oli tosi vaikeaa viime hallituskaudella, Harkimo sanoi.
1:09
13.49: Eduskunnan neljännessä kerroksessa odotetaan nyt puoluejohtajien saapumista Arkadia-saliin
MTV:n politiikan toimittaja Alec Neihum päivystää Arkadia-salin ulkopuolella. On vielä epäselvää, mitä reittiä puolueiden puheenjohtajat kulkevat saliin.
13.37: RKP:n Biaudet: Jopa oppositio olisi parempi kuin hallitus perussuomalaisten kanssa
RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet vastusti ainoana ryhmästään hallitusneuvotteluihin menoa perussuomalaisten kanssa. Biaudet kertoo syiksi puolueiden erilaiset politiikat, arvot ja lähtökohdat. Hänen mielestään RKP:n olisi parempi olla jopa oppositiossa kuin samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa.
13.01: RKP:n Henriksson: Yhdeksän RKP:n kansanedustajaa valmiina hallitusneuvotteluihin, yksi ei
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoi puolueen ryhmäkokouksen ovella, että puolueen kymmenestä kansanedustajasta yhdeksän on valmiita hallitusneuvotteluihin. Yksi, Eva Biaudet, ei ole valmis neuvotteluihin.
Porvarihallitus todennäköinen
Tällä viikolla Orpon johdolla on käyty hallitustunnusteluita.
Varsinaiset hallitusohjelmaneuvottelut alkavat ensi viikolla Helsingin Säätytalossa.
Todennäköisin hallituspohja on niin kutsuttu perusporvarihallitus, jossa ovat mukana kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.
Orpo valinnee perussuomalaiset hallitukseensa siksi, että SDP ja kokoomus ovat talouspolitiikassa aivan eri linjoilla. Kokoomus vaatii julkisen talouden velkaantumisen reipasta hidastamista, mutta SDP ei haluaisi säästää juuri mistään.
Hallitustunnustelija Petteri Orpo on tähän mennessä tavannut kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat, kuten tapana on.
Seuraavaksi Orpo siis tänään ilmoittaa eduskuntapuolueiden edustajille, miltä pohjalta hallitusta aletaan muodostaa. Orpo kutsuu kaikkien puolueiden edustajat koolle eduskuntaan ja ilmoittaa ratkaisunsa samassa tilaisuudessa kaikille.
Paikalle jäävät sitten tiedotustilaisuutta pitämään ne puolueet, jotka alkavat neuvotella hallituksen ohjelmasta.
Lue myös: Kommentti: Hallituspelissä otettiin lukujen sijasta käyttöön adjektiivit
Hallitusneuvottelut alkavat vapun jälkeen
Varsinaiset hallitusneuvottelut alkavat Helsingin Säätytalossa ensi viikolla todennäköisesti heti vapun jälkeen. Silloin Petteri Orpo ei enää ole hallitustunnustelija vaan hallituksen muodostaja.
Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin neuvottelut alkavat Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön tilannekatsauksilla. Se voi olla hallituspuolueille karua kuultavaa.
Viimeksi silloinen hallituksenmuodostaja Antti Rinne (sd.) pyyhki talouden madonluvuilla pöytää. Rinteen "ilmiöpohjainen" neuvottelumalli tuotti heti alun perin melkoiset lisämenot ja lopulta muun muassa koronalla ryyditettynä ilmiömäiset lisävelat. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan tuolloisten hallitusneuvottelujen fläppitaululla luki, että "rahaa on".
Nyt Orpo on jo etukäteen ilmoittanut, että rahaa ei ole. Hallitusneuvotteluista ei tulekaan helppoja.
Tapana on, että hallitusohjelmaa aletaan kirjoittaa työryhmissä, joihin kaikki hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet asettavat edustajansa. Ryhmät puurtavat aihealueittain siten, että yksi ryhmä pui talouspolitiikkaa, toinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja niin edelleen.
Kiista-asiat ratkotaan puolueiden puheenjohtajien muodostamassa johtoryhmässä.
Lue myös: MTV:n Eeva Lehtimäki: Tässä on Petteri Orpon ehkä suurin haaste hallituksen kasaamisessa
Aikaa voi mennä ja verenpaine voi nousta
Kukaan ei tiedä, kuinka kauan hallitusneuvottelut kestävät. Todennäköisesti joka tapauksessa useamman viikon. Sekin on mahdollista, että hallitus saadaan kasaan vasta kesäkuussa.
Hallitusneuvotteluissa on usein nähty monenlaista draamaa, kun puolueet kiistelevät hallitusohjelman yksityiskohdista. Neuvottelijoiden verenpaine saattaa välillä nousta, kun kynnyskysymyksistä, leikkauksista ja muista vaikeista asioista väännetään kättä yömyöhään.
Omat jännitteensä liittyvät myös ministerisalkkujen jakoon ja määrään. Esimerkiksi 18 ministerin mallissa määrät voisivat olla 7 (kokoomus), 6 (perussuomalaiset), 3 (RKP) ja 2 (kristillisdemokraatit). Puolueet pääsevät valitsemaan ministerisalkkuja tietyssä nokkimisjärjestyksessä. Ministerijaossa myös sukupuolella ja aluepolitikalla on merkitystä, joten kyseessä on melkoinen palapeli.
Sekin on mahdollista – joskaan ei todennäköistä – että valitulla hallituspohjalla ei päästä yhteisymmärrykseen hallitusohjelmasta. Silloin Orpon pitäisi yrittää muodostaa hallitus joltain muulta pohjalta. Käytännössä siis SDP:n kanssa.
Kun hallitusneuvottelut on saatu päätökseen ja hallitusohjelmasta sovittu, niin alkaa eduskunnan ja presidentti Sauli Niinistön kuviotanssi, jossa eri vaiheiden jälkeen presidentti lopulta nimittää pääministerin ja uuden hallituksen.
Samalla presidentti myöntää eron Sanna Marinin (sd.) hallitukselle, joka siihen asti toimii niin kutsuttuna toimitusministeristönä. Toimitusministeristö hoitaa juoksevia asioita, mutta ei tee poliittisia avauksia.
*Päivitys kello 18.44: Juttua täydennetty kauttaaltaan.