Perussuomalaiset haluaa kaataa hallituksen mutta lähtisi uuteen keskustan kanssa – Halla-aho: "Lukeutuu niihin, joiden kanssa olisi helpoin löytää yhteinen sävel"

Puoluejohtajan mukaan nuoret saapuivat syksyn tilaisuuksiin paremmin kuin koskaan aiemmin. Hän pitää tätä hyvänä merkkinä, sillä perinteisesti nuorimmat ikäryhmät ovat äänestäneet vaaleissa vähiten, vaikka esimerkiksi ajatuspaja Alkion teettämä kysely syksyllä kertoi perussuomalaisten suosiosta nuorten parissa.

– Listat näyttävät meillä ikärakenteen osalta varsin hyvältä tällä hetkellä.

Lue myös: "Sanna Marin osaa nyt jotain, mitä muut eivät osaa" – Pöllöraati puntaroi kuntavaaliasetelmia ja Kirsi Pihan pormestariehdokkuutta: "Hän jalomielisesti suostui"

Suurinvestoinnit jäihin

Perussuomalaiset lähtee vaaleihin hyvistä asetelmista, mutta monet kunnat eivät niinkään. Monissa kunnissa väestö vanhenee, pienenee ja keskittyy yhä suurempiin asutuskeskuksiin.

Kuntien talousvaikeuksien ratkaisemiseksi perussuomalaiset on vaatinut asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Vaaliohjelmassaan puolue kertoo ajavansa kuntien tehtävien vähentämistä.

Koska lakisääteisistä tehtävistä ei nimensä mukaisesti päätetä kunnanvaltuustoissa vaan eduskunnassa, puolueen mukaan kuntien tulisi vaatia tehtävien vähentämistä valtiolta.

– Tässä täytyy painottaa kuntien toimintaa lobbaajina ja edunvalvojina valtiovallan suuntaan, Halla-aho sanoo.

Puolueen johtaja ei kuitenkaan avaa, mitä tämä käytännössä pitäisi sisällään. Sen sijaan hän soimaa muita puolueita taakan kasvattamisesta erilaisia vaalilupauksia toteuttamalla.

– Minulla ei ole tässä nyt ranskalaisilla viivoilla listaa niistä tehtävistä, joita pitäisi leikata, mutta tiedetään se, että kuntien tehtävien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen 20 vuoden aikana.

Toinen ratkaisu rahahuoliin on suurinvestointien vastustaminen. Vaaliohjelmassa niistä esimerkeiksi mainitaan pikaraitiotiet ja konserttipalatsit, mitkä kuulostavat leimallisesti suurten kaupunkien hankkeilta.

Syksyn kuntakierroksen perusteella Halla-aho kuitenkin vakuuttaa, että "erilaisia temppeleitä" puuhataan pienempiä kuntia myöten. Hän peräänkuuluttaa keskittymistä peruspalveluihin.

– Ehkä kunnallispäättäjät ajattelevat, että heillä on mahdollisuus lisätä kuntiensa houkuttelevuutta ja elinvoimaa näyttämällä varakkaammalta kuin ne todellisuudessa ovat.

Lue myös: MTV Uutisten kysely: Piiriaktiivit uskovat keskustan pysyvän hallituksessa – kolmasosan mukaan kuntavaalitulos kuitenkin vaikuttaa päätökseen

Kuntaliitokset "hyvä kysymys"

Valtuustojen omissa käsissä olevat toimet, kuten kuntien määrän vähentäminen tai keinot oman elinvoimansa tukemiseksi, ovat Halla-ahon mukaan "hyviä kysymyksiä", joihin puoluejohtaja ei anna suoria linjauksia.

– Emme me halua lähteä kunnallisvaaleissa sellaisella teemalla kosiskelemaan ihmisiä, että jos äänestätte perussuomalaisia, yhtäkään kyläkoulua ei laiteta Suomessa kiinni.

Opetushallituksen mukaan Suomessa lakkautettiin 2000- ja 2010-lukujen aikana yli 40 prosenttia peruskouluista. Ennusteen mukaan sama sulkemistahti voi jatkua myös seuraavat 20 vuotta.

Koulujen sulkemisten tulee Halla-ahon mukaan viimesijainen keino, koska niiden poistuminen synnyttää helposti noidankehän, joka vähentää alueen houkuttelevuutta perheiden silmissä.

– Ne ovat paikkakohtaisesti arvioitavia asioita ja valitettavia, mutta jos väestökehitys on tällaista, että väestö keskittyy ja hedelmällisyys laskee, ei niitä kouluja voi tyhjinä auki pitää, Halla-aho sanoo.

Myös kuntaliitoksia hän kuvailee poliittisesti vaikeiksi asioiksi. Pelissä on talouden lisäksi seudun identiteetti.

– Sen takia otamme mieluummin kunnilta tehtäviä pois ja siirrämme niitä ylemmälle järjestävälle taholle kuin lähdemme pakkoyhdistämään kuntia.

Kuntaliitoksiin liittyen Halla-aho muistuttaa kannattavansa vahvoja maakuntia. Hän ei käyttäisi maakuntauudistusta vain siirtämään tehtäviä kunnilta aluetasolle vaan myös osin lainsäädäntövaltaa eduskunnalta maakunnille.

– Suomi on niin eriytynyt maa, että keskusjohtoisuus ei anna alueille riittävästi mahdollisuuksia hyödyntää omia vahvuuksiaan ja toisaalta kompensoida omia heikkouksiaan.

Lue myös: Saarikko kuittasi Halla-aholle: Hallituksen kaataminen ei kuulu kuntapolitiikkaan – "Kysymys on kodista ja maasta"

Kosiskelua keskustan suuntaan

Mahdollinen maakuntamullistus lipeää jälleen valtakunnanpolitiikan puolelle, mutta siitä Halla-aho puhuu mielellään. Hän painottaa moneen otteeseen kuntien roolia lobbareina valtiovallan suuntaan sekä valtakunnanpolitiikan merkitystä kuntien taloudelle.

– Kuntien pitäisi omassa edunvalvonnassaan korostaa sitä, että he eivät halua tukia vaan ne sellaista lainsäädäntöä, veropolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa, että ihmisten on mahdollista liikkua ja asua kohtuullisilla kustannuksilla ja yrityksillä toimia niiden alueella.

Perussuomalaiset on suurin oppositiopuolue, ja asemansa mukaisesti se kampanjoi kuntavaaleista protestiäänestystä hallitusta vastaan. Halla-aho on arvioinut, että jos maakuntien perinteinen valtapuolue keskusta häviää vaaleissa kunnolla, se lähtee Marinin hallituksesta ja hajottaa sen mennessään.

Tarkkaa aikataulua hallituksen hajoamiselle Halla-aho ei kuitenkaan lähde ennustamaan. Arvioon sisältyy kahden vuoden pelivara.

– Luulen, että jos keskusta saa kunnon rökäletappion vaaleissa, ei se voi jäädä odottamaan saman toistumista seuraavissa eduskuntavaaleissa, hän sanoo.

Halla-aho maanittelee, että keskustan lähtö hallituksesta ei välttämättä vie puoluetta oppositioon.

– Me emme näe mitenkään mahdottomana hallitusyhteistyötä keskustan kanssa. Ehkä pikemminkin päinvastoin keskusta lukeutuu niihin puolueisiin, joiden kanssa meidän olisi kaikkein helpoin löytää yhteinen sävel monista meille tärkeistä asioista.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Puolueiden kannatusluvut liikkeessä – kokoomus, keskusta ja vihreät hakevat voimaa kahakoimalla perussuomalaisten kanssa, mutta onko se voittava taktiikka?

Politiikan konkaritoimittajat ennustavat kokoomukselle kylmää kyytiä kuntavaaleissa pormestaripelin takia – "Täydellinen syöttö Halla-ahon lapaan"