Kolme puoluetta on tällä hetkellä karkumatkalla, kun kuntavaaleihin on aikaa kaksi ja puoli kuukautta ja käynnissä on armoton loppukiri ehdokashankinnassa.
Korona lyö leimansa vaaleihin. Ratkaisevaa on kuitenkin se, kamppaillaanko kuntavaaleissa valtakunnallisilla vai paikallisilla, ihmisten arjen teemoilla, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Yle kysyi ensimmäistä kertaa mittauksessaan, mitä puoluetta vastaajaa äänestäisi nimenomaan kuntavaaleissa.
Pääministeripuolue SDP on noussut uudestaan ykköseksi tuoreessa kannatusmittauksessa 20,3 prosentin lukemalla. Tosin kannatuksessa on laskua kuukauden takaiseen prosenttiyksikön verran. Suosittu pääministeri Sanna Marin antaa kasvot hallituksen koronataistelulle ja pitää puolueensa suosiota korkealla.
Se voi olla valtti, mutta myös uhka SDP:n kuntavaalimenestykselle. Ihmisten koronaväsymys ja kapinointi on totta, vaikka samaan aikaan hallitus joutuu miettimään uusia kiristystoimia muuntoviruksen pelossa.
Mitä muuta äänestäjät saavat irti SDP:stä ja Marinista, kun julkisuus pyörii edelleen leimallisesti koronan ympärillä? Puolueen kuntavaaliteemoja ei ole vielä esitelty.
Ensimmäisissä isoissa tenteissä (Yle ja OAJ:n Educa) Marin on ollut yllättävän passiivinen ottamaan keskustelualoitteita. Vaalitenteissä pääministerin rooli taakse ei voi kätkeytyä, vaan kaikki ovat samalla viivalla.
Eeva Lehtimäen kommentti: Puolueiden kannatusluvut liikkeessä – kokoomus, keskusta ja vihreät hakevat voimaa kahakoimalla perussuomalaisten kanssa, mutta onko se voittava taktiikka?
Perusuomalaiset kaatamassa hallitusta
Perussuomalaisten kannatus 18,8 prosenttia on tippunut edellisestä mittauksesta kolme prosenttiyksikköä ja se kamppailee tällä hetkellä toiseksi suosituimman puolueen paikasta kokoomuksen kanssa.
Jo nyt voi sanoa, että perussuomalaisten jo kesästä asti pyörinyt ehdokashankinta on onnistunut ja puolue on menossa vaalivoittoon verrattuna neljän vuoden takaiseen 8,8 prosentin kannatukseen.
Perussuomalaiset haluavat tehdä näistä vaaleista valtakunnalliset. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on sanonut julkisuuteen, että keskustan vaalitappio maakunnissa tarkoittaisi puolueen lähtöä hallituksesta ja punavihreän hallituksen kaatumista. Toisin sanoen, mitä enemmän vaaleissa puhutaan yleispolitiikkaa ja puidaan valtakunnallisia teemoja, sitä vahvemmalla perussuomalaiset on.
Perussuomalaiset haluaa kytkeä myös EU:n valtaisan elpymispaketin kuntavaaleihin. Kärjistetysti mummot jäävät hoitamatta, kun Suomi syytää miljarditolkulla rahaa etelän hulttiomaille.
Aihe pysyy agendalla lähiviikot ja hallituksella on kova homma perustella elvytyspaketin tarve ja hyödyt suomalaisilla.
Perussuomalaisille sopii erinomaisesti myös paniikki, johon keskusta ja kokoomus ovat ajautuneet suhteessa suosiotaan kasvattaneeseen puolueeseen. Muiden puolueiden kannattaisi mieluummin kopaista aitoja kuntavaaliteemoja ja testata mitä annettavaa Jussi Halla-aholla on tähän keskusteluun.
Toistaiseksi aika vähän. Koulut ja terveydenhoito. Niistä sopii aloittaa, jos puolue aikoo olla päättävässä roolissa monissa kunnissa.
Tuore mielipidemittaus tuo pientä helpotusta kokoomuksen korpitaipaleeseen oppositiossa. Kahden prosenttiyksikön nousu ja 18,3 prosentin suosioluku antaa puheenjohtaja Petteri Orpolle hengähdystauon. Mutta riittääkö omalle väelle mikään muu kuin ykköstila huhtikuussa, jotta puheenjohtaja saa jatkaa?
Kokoomuksen julkitulleissa tausta-analyyseissä on pähkäilty, että uusia kannattajia olisi otettavissa enemmän perussuomalaisista kuin vihreistä. Rajapinta-analyysit ja niiden vuotaminen julkisuuteen näyttävät vain, että kokoomuksessa on pallo hukassa ja eri linjat taistelevat keskenään.
Selkeä oma kunta-annos on aina parempi kuin sekalainen buffet-pöydän ähkylautanen. Annoskateus kantaa harvoin politiikassa pitkälle.
Oman mausteensa kuntavaaleihin tuo kokoomuksen, vihreiden ja myös SDP:n kamppailu Helsingin ykköspaikasta ja himoitusta pormestarin paikasta. Äänestäjällä tosin voi olla vaikeuksia tehdä eroa kokoomuksen Kirsi Pihan, vihreiden Anni Sinnemäen ja SDP:n Nasima Razmyarin välille.
Keskustan tilanne on puolueista surkein verrattuna neljän vuoden takaiseen tulokseen. Helmikuun mittauksessa mittari pysähtyy 12,9 prosenttiin. Kasvua on reilun prosenttiyksikön verran, mikä tuo pientä lohtua puolueelle.
Politiikan pörssianalyytikot pitävät jo varmana, ettei keskusta pääse neljän vuoden takaiseen tulokseen eli 17,5 prosenttiin.
Iltalehden viikonloppuna julkaisemien puolueen sähköpostiviestien sanoma oli karu. Puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan puolue on pohjalla ja itsetunto on yhä kadoksissa.
Puolue kantaa suurta huolta perussuomalaisten heittämästä haasteesta eli hallituksen kaatamisesta keskustan vaalitappion avulla. Puoluejohto yrittää nyt herätellä laahaavaa ehdokashankintaa ja kenttäväkeään kahakoimalla perussuomalaisten kanssa.
Se voi auttaa jonkin verran apatiaan vaipuneen väen ravistelussa, mutta keskustaan pätee sama kuin kokoomukseen. Oma peli ja vaihtoehdot voivat unohtua julkisen nokkapokan tuiskeessa perussuomalaisten kanssa.
Joka tapauksessa keskusta ja perussuomalaiset ovat taistelupari, joka on muodostunut ja sitä seurataan tiiviisti tänä keväänä.
Riittääkö vihreille taistelu Helsingistä?
Vihreiden suosiossa ei ole tapahtunut muutosta. Vihreät oli viime kuntavaalien voittajia, mutta nyt sillä voi olla vaikeuksia suurissa kaupungeissa, joissa se eteni neljä vuotta sitten. Maria Ohisalon vihreät haastavat näissä vaaleissa kokoomusta ja perussuomalaisia, mutta samalla saattaa unohtua, että sivusta ohi kannattajia houkuttelee SDP Marinin suosion siivittämänä.
Vihreissä on käyty yllättävän vähän kriittistä keskustelua siitä, miksi puolueen kannatus ei nouse Ohisalon johdolla. Hallitukseen pääsy ei ole nostanut puoluetta.
Ohisalo ei ole myöskään vakuuttanut tenteissä. Oma lokero ja tyyli on vielä hakusessa. Riittääkö puolueelle se, että se yrittää kammeta kokoomuksen pois Helsingin suurimman puolueen paikalta?
Muiden puolueiden kannatuksessa ei ole tapahtunut juurikaan liikahduksia.
Huhtikuun kuntavaalit ovat joka tapauksessa erikoiset. Vaalit aiotaan ainakin näillä tietoa pitää, mutta koronatilanne saattaa nousta vaalien yllättäjäksi.
Puolueet eivät pysty rajoitusten vuoksi järjestämään kampanjatilaisuuksia normaalisti. Kenen digiloitsu tavoittaa parhaiten ensin mahdolliset ehdokkaat ja sitten äänestäjät? Kuntavaalit 2021 ovat ensimmäiset oikeasti digi- ja somevaalit.
Tautitilanne ja vaalijärjestelyt saattavat heilauttaa myös äänestysprosenttia. Ketkä uskaltavat ja lähtevät liikkeelle, jos korona riehuu vielä huhtikuussa? Kiinnostavaa purtavaa saavat myös tutkijat eli suosiiko poikkeava vaalikampanjointi tuttuja vai uusia ehdokkaita?
