Keho tarvitsee vettä toimiakseen kunnolla ja moni meistä juokin vettä päivittäin. Kesän kuumuudessa nesteytyksen kanssa tulee olla entistä valppaampi. Lue yleisimmät nestehukkaan liittyvät myytit – ja faktat niiden takana.
Myytti #1: Nestehukka on epämukava, mutta ei vaarallinen olotila
Totuus: Moni ei elämänsä aikana joudu kärsimään kuin hyvin lievistä nestehukan oireista, kuten päänsärystä, jaksamattomuudesta tai vähentyneestä virtsan tai hien erityksestä. Nestehukka voi kuitenkin muuttua vakavaksikin ja se saattaa vaatia hoitoa. Vakaviin komplikaatioihin voi kuulua esimerkiksi aivojen turvotus, kohtaukset, munuaisten toiminnan lakkaaminen tai jopa kuolema.
Aikuiset pystyvät katkaisemaan alkavan nestehukan helpostikin – tietenkin juomalla vettä. Mutta jos hoitoa ei aloiteta heti, aikuisillekin voi kehittyä äärimmäinen jano, huimausta ja sekavuutta. Myös virtsaamisen tarve saattaa lakata. Lasten ja vanhusten oireet tulisi ottaa vielä vakavammin, erityisesti jos niihin liittyy ripulia, oksentelua, kuumetta, kyvyttömyyttä pitää nesteitä sisällään, ärsyyntyneisyyttä tai sekavuutta.
Myytti #2: Jos olet janoinen, kärsit jo nestehukasta
Totuus: Ei ole liian myöhäistä. Jano on kehon tapa kehottaa juomaan vettä etkä ole vaarassa kärsiä vakavasta nestehukasta heti ensihetkestä, kun kurkkua kuivaa. Juominen janon yllättäessä on idioottivarma tapa pysyä nesteytettynä.
Myytti #3: Kaikkien tulisi juoda kahdeksan lasia vettä päivässä
Totuus: Tämä peukalosääntö on vanhentunut. Kuinka paljon vettä sitten pitäisi juoda? Institute of Medicine suosittelee miehille kolmea litraa vettä päivässä ja naisille 2,2 litraa. Jotkut taas ovat sitä mieltä, ettei tarvitse juoda väkisin, jos ei ole jano.