Tutkimus paljastaa jälleen yhden syyn sille, miksi veden riittävästä saannista tulee pitää huoli. Tumma virtsa voi paljastaa jotain stressinsietokyvystä.
Moni tietää, että veden juonti on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, mutta siitä huolimatta vettä ei välttämättä tule juotua suositeltuja määriä.
Terveyskirjaston mukaan aikuisten päivittäinen nesteen kokonaistarve on noin 2–3 litraa, josta 1,5 litraa juoman muodossa, sillä osa nesteestä tulee ruoasta. Kuumana päivänä tai treenatessa nesteen tarve voi olla suurempi.
Liian vähäinen nesteenjuonti voi oireilla esimerkiksi väsymyksenä, päänsärkynä ja keskittymisvaikeuksina.
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös, että alle 1,5 litraa päivässä juoneilla ihmisillä oli merkittävästi enemmän juovia korkeammat kortisolitasot stressaavissa tilanteissa. Kortisoli tunnetaan elimistön stressihormonina.
Löydös viittaa siihen, että krooninen lievä nestehukka voi voimistaa stressireaktioita.
Lue myös: Tutkimus: "Nälkäkiukku" on totisinta totta – asiantuntijan mukaan kyse ei kuitenkaan ole vain verensokerista
Osallistujat laitettiin stressitestiin
Journal of Applied Physiology -julkaisussa esitellyssä tutkimuksessa terveet aikuiset jaettiin kahteen ryhmään.
Toinen ryhmä joi alle 1,5 litraa vettä päivässä, kun toisessa ryhmässä naiset joivat yli kaksi litraa ja miehet yli 2,5 litraa.
Viikon jälkeen osallistujille tehtiin labrotario-olosuhteissa stressitesti, johon sisältyi julkista esiintymistä ja päässälaskua.
Molemmissa ryhmissä osallistujat tunsivat olonsa hermostuneiksi ja osallistujien sykkeet nousivat saman verran.
Lue myös: Ovatko kuivat huulet merkki nestehukasta?
Vähän vettä juoneiden ryhmässä kortisolitasot nousivat kuitenkin huomattavasti enemmän. Tutkijat Daniel Kashi ja Neil Walsh liverpoolilaisesta John Mooresin yliopistosta kirjoittavat The Conversation -sivustolla, että tällainen reaktio voi olla ongelmallinen, jos se toistuu päivittäin kuukausien tai vuosienkin ajan.
Kortisolin krooninen nousu on aiemmin yhdistetty esimerkiksi lisääntyneeseen sydänsairauksien, munuaisongelmien ja diabeteksen riskiin. Kohonneet kortisolitasot voivat saada myös vatsarasvan jämähtämään tiukasti kehoon, kun elimistö alkaa varastoida rasvaa selviytyäkseen.
Erään tutkimuksen mukaan korkeat kortisolitasot voivat nostaa naisten Alzheimer-riskiä keski-iässä.
Jatkuva stressi voi myös vaikuttaa ikääntymiseen. Juttu jatkuu videon alla.
9:12Ylilääkäri Jan Sundell listasi keinot ikääntymisen hidastamiseen.
Alinesteytetyt osallistujat eivät kuitenkaan yllättäen raportoineet tunteneet oloaan sen janoisemmaksi kuin toinenkaan ryhmä. Keho kuitenkin paljasti nestevajauksen.
Vähän juoneiden osallistujien virtsa oli nimittäin tummempaa ja väkevämpää, mikä on tutkijoiden mukaan hyvä muistutus siitä, ettei jano tai sen puute ole aina luotettava merkki nesteen tarpeesta.
Tumma virtsa voikin paljastaa, että ihminen on vaarassa kokea stressin voimakkaammin.
Lue myös: Tätä aamurutiinia ravitsemusterapeutit ylistävät
Vesi yhteydessä stressinsietokykyyn
Tutkijoiden mukaan kohonneen stressireaktion taustalla oleva mekanismi liittyy kehon nesteenhallintajärjestelmään.
Nestehukan havaittuaan aivot vapauttavat vasopressiini-nimistä hormonia, joka neuvoo munuaisia säästämään vettä. Vasopressiini vaikuttaa kuitenkin myös aivojen stressijärjestelmään, mikä voi lisätä kortisolin vapautumista kinkkisessä tilanteessa.
Mekanismin myötä keho siis säästelee vettä, mutta tekee itsestään myös herkemmän stressille. Tästä voi ajan myötä kasautua merkittäviä terveyshaittoja vaikkapa rahahuolien, työkiireiden ja perhevelvollisuuksien kanssa kamppailevalle.
Lue myös: Stressaako parisuhde? Tutkimus paljasti huolestuttavan seurauksen
Vesi ei tietenkään ole ihmelääke stressiin, mutta Kashin ja Walshin mukaan heidän tutkimushavaintonsa myötä nesteytys kannattaisi lisätä stressinsietokykyyn vaikuttavien elämäntapatekijöiden listalle unen, liikunnan, ravitsemuksen ja sosiaalisten yhteyksien oheen.
Yksilöllinen veden tarve vaihtelee muun muassa iän, aktiivisuustason ja kehon koon mukaan.
Hyvä tapa seurata nesteytystarvettaan on kuitenkin virtsan värin tarkkailu: vaaleankeltainen virtsa viittaa riittävään nesteytykseen, kun taas tumma virtsa vihjaa nesteytyksen olevan tarpeen.
Lue myös: Edessä stressaava tilanne? Tutkijoiden mukaan halaus auttaa – mutta vain naisia
Katso myös: Tältä näyttää kaksi litraa vettä
0:54Hahmotatko oikeasti juomasi veden määrän? Videolla näytetään, miltä näyttää kaksi litraa vettä.