Yön jälkeen elimistö on tyypillisesti hieman nestehukkainen, siksi veden juominen pian heräämisen jälkeen lisää hyvinvointia.
Elimistön painosta 40–62 prosenttia koostuu vedestä.
Keho tarvitseekin jatkuvaa nesteytystä pysyäkseen kunnossa, sillä nestettä menetetään ympäri vuorokauden hengityksen, virtsan, ulosteen ja hikoilun kautta, kertoo Health-lehti.
Yön jäljiltä elimistö voi olla hiukan nestehukkainen. Mitä tapahtuu, jos aloittaa päivänsä juomalla vettä?
1. Ajattelukyky paranee
Nestehukka vaikuttaa aivojen verenkiertoon ja siten voi vaikeuttaa keskittymistä, muistamista ja päätöksentekoa, kertoo Health-lehti.
Vuonna 2021 tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että 12 tunnin tauko vedenjuonnista vähensi valppautta ja reaktioaikaa, kun taas se, että juo vettä puoli litraa ennen nukkumaan menoa sekä heräämisen jälkeen, parantaa valppautta ja reaktionopeutta.
Samankaltaisia tuloksia saatiin myös vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa, jossa puolen litran vesiannoksen juominen ennen kognitiotestiä paransi suoriutumista ajattelua vaativissa tehtävissä.
Lue myös: Voiko krapulan välttää, jos juo vettä yhtä paljon kuin viiniä?
2. Tukee aineenvaihduntaa
Kun elimistö kärsii nestehukasta, tuottaa elimistö vasopressiinihormonia. Hormoni säätelee elimistön nestetasapainoa. Nestehukan aikana hormoni tiivistää virtsaa ja säätelee verenpainetta.
Mikäli nestehukka ja sitä myöten vasopressiinihormonipitoisuudet elimistössä ovat kohonneet, johtaa se korkeampaan verensokeriin, insuliiniresistenssiin ja korkeampaan verenpaineeseen.
Lisäämällä veden juomista vasopressiinipitoisuudet voivat laskea.
Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan veden juonnin lisääminen ihmisillä, jotka joivat hyvin vähän ennestään, vasopressiinipitoisuutta mittaavan kopeptiini-merkkiaineen pitoisuus veressä väheni reilut 40 prosenttia.
Kertovatko kuivat huulet nestehukasta? Juttu jatkuu videon alla.
3:20
3. Etua sydänterveydelle
Nestehukan aiheuttama vasopressiinituotannon lisääntyminen johtaa verisuonten supistumiseen, mikä voi puolestaan johtaa verenpaineen kohoamiseen.
Riittävä nesteytys auttaa vähentämään vasopressiinin tuotantoa, mikä taas edistää verenpaineen pysymistä normaalitasoilla ja edelleen sydämen terveyttä.
Vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että 6–8 lasillista vettä päivässä voi vähentää verenpainetaudin riskiä.
Lue myös: Korkea verenpaine? Vältä näitä ravintolisiä ja kasvirohdoksia
4. Munuaiset kiittävät
Munuaisille riittävä vedenjuonti on välttämättömyys. Vesi auttaa munuaisia poistamaan elimistöstä kuona-aineita ja myrkkyjä sekä ylläpitämään nestetasapainoa.
Tutkimusten mukaan riittävä veden juominen ehkäisee munuaiskiviä ja virtsatieinfektioita.
5. Saa ihon hehkumaan
Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että runsas veden juominen voi auttaa pitämään ihon kosteutettuna.
Tuoreemmassa, vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että riittävä vedenjuonti tukee ihon kosteustasapainoa, mutta tehokkaampaa ihon kosteuttamiseen ja suojamuuritoiminnan parantamiseen on kuitenkin ulkoinen kosteutus voiteilla.
6. Voi helpottaa painonhallintaa
Riittävä nesteytys voi auttaa painonhallinnassa. Joidenkin tutkimusten mukaan veden juominen ennen ateriaa voi vähentää aikuisten kokonaiskalorien saantia.
Veden juominen ei kuitenkaan korvaa tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota painonhallinnassa.
Lue myös: Kahdeksan laihdutusohjetta, jotka saavat täystyrmäyksen: "Joka kuurin jälkeen keho on hanakampi lihomaan"
Elimistö menettää vettä jopa 4 litraa päivässä
Aikuisen elimistö menettää nestettä yhden vuorokauden aikana noin 2,5–4 litraa.
Keho tuottaa itse vain pieniä määriä vettä, eikä se pysty varastoimaan ylimääräistä juotua vettä. Tämän vuoksi vettä tulee juoda päivittäin 1–1,5 litraa ravinnosta saadun nesteen lisäksi.
Mikäli hikoilee tavallista enemmän helteen tai urheilun vuoksi, kannattaa määrää lisätä muutamalla lasillisella, kertoo THL.
Katso myös: Kuinka monta lasillista pitää juoda? Tältä näyttää kaksi litraa vettä
0:54
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Health, MDPI, Springer Nature, Annals of Nutrition and Metabolism, Frontiers of Public Health, European Journal of Nutrition, Dovepress, Annals of Dermatology, Science Direct, THL