Pelaajayhdistyksen uusi puheenjohtaja Teemu Ramstedt valmistautuu oman uransa loppumiseen – seurojen vaikea taloustilanne teettää töitä: ”En kehtaa edes laskea, miten monta Teams-palaveria on pidetty”

Maalikooste: HIFK - Ässät 5:40
Videolla maalikooste HIFK:n ja Ässien ottelusta.

Teemu Ramstedt,32, ottaa vaikeassa tilanteessa vastaan Suomen Jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtajan nuijan. Ramstedt haluaa, ettei uran lopettamisesta tulisi isoa peikkoa. Mitä hän ajattelee omien peliensä jatkamisesta?  

Teemu Ramstedt pääsi juhlimaan Suomen mestaruutta kasvattajaseuransa HIFK:n paidassa vuonna 2011. Se oli hieno hetki.

Ramstedt tuskin koki ihan samanlaista euforiaa, kun hän voitti äänestyksessä Topi Jaakolan ja nousi Suomen Jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtajaksi, mutta hyvältä sekin tuntui.

Ramstedt on työskennellyt luottamustoimessa pelaajayhdistyksen hallituksessa seitsemän vuotta, mutta puheenjohtajan tehtävä on merkittävä pykälä eteenpäin. Puheenjohtajalla on vaikutusvaltaa, vaikka toiminnanjohtaja ja muut toimiston väki hoitelevat operatiivisia töitä.  

Ramstedt pääsee mielipuuhaansa, edistämään suomalaisten jääkiekkoilijoiden asemaa. Hänen mukaansa pelaajien asiat ovat alkaneet tuntua vuosi vuodelta tärkeämmiltä.

Puheenjohtajan tehtävä avautui, kun Sean Bergenheim erosi omasta halustaan kesäkuussa.

– Tilanne tuli eteen vähän yllättäen. On hienoa päästä vaikuttamaan asioihin, Ramstedt sanoi MTV Urheilun haastattelussa.

Lisää väkeä toimistoon?

Suomen Jääkiekkoilijat ry on perustettu vuonna 1973. Yhdistys on ottanut ajanjaksonsa aikana entistä isompaa roolia suomalaisessa jääkiekkoilussa. Nykyisistä SM-liigapelaajista valtaosa kuuluu pelaajayhdistykseen. 

– Olemme vahvistuneet yhdistyksenä ja ottaneet edistysaskeleita monissa pienissä asioissa, Ramstedt tiivistää kehityksen.

Pelaajayhdistys on muutenkin murrosvaiheessa. Pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela jää eläkkeelle lokakuun lopussa, ja hän antaa valtikan seuraajalleen Jari Kostiaiselle.

SJRY:llä on ollut syksyllä ”ennätyskokoonpano”, kun Saarela ja Kostiainen ovat olleet molemmat päivittäistyössä mukana. Ramstedt sanoo, että toimiston kokoonpanoon on muutenkin suunniteltu vahvistusta. Toiminnanjohtajan lisäksi palkallisia työntekijöitä ovat vain yhteyspäällikkö Iiro Järvi ja assistentti Pirkko Vappula.

– Lisätyövoiman hankkiminen ei ole kuitenkaan tämän kuun asia. Katsotaan sitten, kun tämä akuutti tilanne on selvitetty.

”Akuutilla tilanteella” Ramstedt tarkoittaa koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä, joka on pannut vipinää pelaajayhdistyksenkin toiminaan.

– Hommaa on riittänyt. En kehtaa edes laskea, miten monta Teams-palaveria on pidetty.

”Voi koitua positiivisiakin asioita”

Koronavirusrajoituksien takia sukeltaneet yleisömäärät ovat saaneet useimpien SM-liigan ja Mestiksen seurojen talousmittarit punaiselle. Seuroilla on hätä – niin kuin monilla pelaajilla, jotka ovat huolissaan omasta ja perheidensä tulevaisuudesta.

– Yhteydenottoja pelaajilta tulee enemmän työntekijöille, mutta myös minulle. Pari puhelua on tullut tänäänkin. Isossa kuvassa keskustelua on kuitenkin enemmän joukkueiden yhteyspelaajien kanssa.

Kaikki kivet yritetään nyt kääntää. Tilanne vaatii pelaajayhdistyksen näkökulmasta taitavaa tasapainottelua: pelaajien eduista täytyy pitää kiinni, mutta samalla on pakko ymmärtää seurojen heikentynyt maksukyky.

Kukaan ei halua luopua saavutetuista eduistaan, mutta jossain vaiheessa on pakko.

– Yritämme keskittyä siihen, että saisimme arjen rullaamaan. Haluan rohkaista siihen, että keskittyisimme yksittäisiin peleihin ja yrittäisimme saada väen liikkeelle katsomoihin, Ramstedt sanoo.

Kriisillä voi olla kauaskantoisiakin seurauksia, jotka alentavat pysyvästi jääkiekkoilijoiden ansioita. SM-liigapelaajien keskiansio on 75 000 euroa ja mediaanipalkka 55 000 euroa. Mitä jos parin vuoden kuluttua palkat ovat pudonneet puoleen nykyisestä, kun seuroilla ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa enempää?

– Nyt mennään päivä ja viikko kerrallaan. En halua jossitella enempää, mutta tavoitteena olisi palata ainakin aika lähelle normaalitilannetta.

– Ja jaksan olla sillä tavalla positiivinen, että tästä voi koitua jotain hyviäkin asioita, joita emme vielä edes tiedä.

Tukiverkostoista kilpailuetua

Tuoreen tutkimuksen mukaan viides SM-liigakiekkoilijoista kärsii kuormituksesta, joka vaikuttaa hyvinvointiin negatiivisesti. Eikä koronaviruksen aiheuttama epävarmuus ainakaan paranna tulosta.

Ramstedt muistuttaa kuitenkin, että työhyvinvointiin kielteisesti vaikuttavat asiat kasaantuvat yleensä pidemmän ajan kuluessa. Hän puhuu hyvinvoinnista enemmänkin isossa kuvassa.

– Jääkiekkoilijoilla on paljon lyhyitä määräaikaisia sopimuksia. Se on hyvin epävarma ammatti. Työhyvinvointiin vaikuttaisi positiivisesti, että ammatti olisi vähän varmemmalla pohjalla.

Urheilijoilla ei ole lainsäädännöstä johtuen mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mikä tarkoittaa, että ilman sopimusta oleva pelaaja jää Kelan peruspäivärahalle. Ramstedtin mukaan olisi tärkeää, että jääkiekkoilijoillakin olisi oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.

– Hyvät tukiverkostot voisivat olla kilpailuetu Suomessa. Ikäviä tilanteita ja lopettamisia tulee aina, niiden avulla voisimme auttaa pelaajia paremmin.

Ramstedt haluaisi, että pelaajat ajattelisivat työuraansa enemmänkin jatkumona, jossa jääkiekkoilijan työ on vasta yksi osa. Kun pelaaja lopettaa, elämä jatkuu luontevasti jo ennalta tehdyn suunnitelman mukaan.

Vaihtoehdoista ei ole pulaa, ja pelaajayhdistys infoaa aktiivipelaajia aktiivisesti erilaisista opiskeluvaihtoehdoista jo uran aikana.

– Urheilijan ammatista ylipäätään ei saa tulla liian iso peikko. Kyllä muutkin ihmiset vaihtavat alaa ja työpaikkoja.

Tarkoitus jatkaa peliuraa

Entä Ramstedtin oman uran jatko?

Keskushyökkääjä pelasi viime kaudella SM-liigaa SaiPassa ja Suomi-sarjaa Kiekko-Espoossa, muttasyksyllä hän ei ole neuvotellut aktiivisesti jatkosta.

– Tilanne on varmaan aika sama kuin monella muullakin sopimuksettomalla pelaajalla. Olen treenannut koko ajan, ja tarkoitus on, että ura jatkuu.

– En nyt kuitenkaan ole niin huolissani itsestäni. Monelle nuoremmalle tilanne on varmasti paljon vaikeampi.

Ramstedtilla riittää tekemistä perhe-elämän ja uuden luottamustehtävän parissa. Varsinkin kesäisin aikaa kuluu paljon oman pyöräilytallin IBD Cyclingin pyörittämiseen.

– Olen hakeutunut aktiivisesti erilaisiin vapaaehtoistöihin urheilun parissa. Väitän, että olen niiden ansiosta valmiimpi, kun kiekkoura loppuu.

– Mutta on kaikille muillekin löydettävissä se oma hyvä tie.

Lue myös:

    Uusimmat