Mehupaasto, vesipaasto vai pätkäpäästö? Paastoihin liittyy paljon oletuksia niiden terveyshyödyistä ja kehoa puhdistavista vaikutuksista, mutta mitä mahtaa sanoa lääketiede? Ramadanin ajan pätkäpaastoa itsekin viettävät lääkärit Hibo Abdulkarim ja Ibrahim Ahmed kertovat paastoamisen hyödyistä ja haitoista.
Paastoamiseen liitetään usein mielikuva kehosta poistuvista myrkyistä, virkeämmästä olotilasta ja jopa painon putoamisesta. Etenkin laihdutuskulttuurin nostaessaan suosiotaan erilaiset paastot ovat nousseet puheenaiheiksi aika ajoin.
Mehu- ja vesipaastossa ideana on nauttia rajatun ajan ainoastaan erilaisia kasvis-, marja- ja hedelmämehuja tai ainoastaan vettä.
Pätkäpaastoissa taas rajataan syömistä tiettyyn aikaikkunaan tai tietyille viikon päiville.
Esimerkiksi 12/12-paasto rajoittaa syömisen vain puoleen vuorokauteen esimerkiksi klo 7–19 välille.
16/8-paastossa syödään kaikki päivän ateriat kahdeksan tunnin aikaikkunassa ja ollaan syömättä 16 tuntia.
5:2-mallissa puolestaan syödään viitenä päivänä viikossa normaalisti ja kahtena päivänä rajoitetaan syödyn ruoan määrää 500 kilokaloriin (naiset) tai 600 kilokaloriin (miehet).
1:1-mallilla joka toinen päivä syödään normaalisti ja joka toisena päivänä energiansaanti rajoitetaan 5:2-mallin tapaan.
Somelääkärit eivät suosittele mehupaastoja: "Enemmän haittaa kuin hyötyä"
Somesta tunnetut lääkärit Hibo Abdulkarim ja Ibrahamin Ahmed sanovat suoraan, etteivät suosittele useita päiviä kestävää mehu- tai vesipaastoa edes perusterveelle ihmiselle.
– Erilaiset "trendidieetit" tulevat vastaan mediassa aina silloin tällöin, mutta kuvittelisin, että niistä on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Niitä ei ole todistettu turvallisiksi, eikä niistä ole samanlaisia hyötyjä kuin pätkäpaastoista, sanoo Abdulkarim.
– Ihmiskeho voi selvitä monesta asiasta, mutta se ei tarkoita sitä, että se kannattaa. En suosittele totaalipaastoamista yli 24 tuntia kenellekään.
Abdulkarim ja Ahmed kertovat, että eniten tutkimustietoa löytyy erilaisista pätkäpaastoista, joista 16/8-paastosta kaikkein eniten.
Pätkäpaaston eri versioita ei ole kuitenkaan riittävästi vertailtu toisiinsa tarpeeksi kattavissa ja pitkäaikaisissa tutkimuksissa, joten sitä, onko niiden välillä eroja terveyshyötyjen tai -haittojen näkökulmasta, on vaikea sanoa.
Lue myös: Haluatko elää pidempään? Syö näin: "Hyödyt voivat olla merkittäviä"
Näin pätkäpaasto voi edistää terveyttä
Lyhyesti sanottuna kaikista pätkäpaastoista voi olla hyötyä terveydelle oikein toteutettuina.
Oleellista on, että paaston aikana syödään terveellistä ja monipuolista ruokaa silloin, kun on syömisen aika ja juodaan riittävästi.
Ravinnon tulee sisältää kaikkia ravintoaineita yleisten ravitsemussuositusten mukaan: hiilihydraatteja, proteiinia, kuituja, vitamiineja ja rasvoja.
– Paaston terveyshyödyt kumoutuvat, jos ravinto sisältää suhteessa kohtuuttoman paljon rasvaa tai hiilihydraatteja, Ahmed sanoo.
Eläintutkimuksissa on todettu pätkäpaaston muun muassa parantavan insuliiniherkkyyttä, kognitiivista suoriutumista, laskevan sydän- ja verisuonitautien riskiä, alentavan tulehdustilaa, joka liittyy joihinkin kroonisiin sairauksiin, laskevan verenpainetta ja auttavan painonhallinnassa.
Paaston terveyshyödyt perustuvat siihen, miten keho käyttää energiaa paastoamisen aikana.
Keho käyttää pääasiassa hiilihydraatteja energianlähteenä ruoasta. Paastossa elimistö turvautuu aluksi maksan ja lihasten hiilihydraattivarastoihin. Tästä syystä verensokeri- ja insuliinipitoisuudet laskevat. Kun tämä varasto on ehtynyt, keho turvautuu rasvavarastoihin.
Lue myös: Trendikkäimmät dieetit paljastuivat huonoimmiksi – tekevät myös eniten hallaa ympäristölle
Rasvojen käyttäminen energianlähteenä aiheuttaa ketoaineiden syntyä, joita keho käyttää vaihtoehtoisena energianlähteenä. Näiden prosessien ajatellaan selittävän paaston aikana koettua kevyttä ja energistä oloa sekä painon laskua.
Jos rasvavarastot ehtyvät, elimistö purkaa lihasproteiineja energianlähteiksi. Tämä johtaa siihen, että pitkän, useita vuorokausia tai viikkoja kestävän, paaston aikana lihaskudos alkaa surkastua.
Lääkärit murtavat myytit paastosta hyvänä painonpudotus- tai "puhdistuskeinona"
Vaikka moni tutkimus osoittaa, että paastoaminen auttaa painonhallinnassa, eivät paastot ole paras tapa pudottaa painoa, sanoo Abdulkarim.
– Voi olla haastavaa tietää tai jaksaa selvittää, miten syödä terveellisesti ja monipuolisesti paastoilun aikana ja toisaalta moni saattaa ylensyödä paaston jälkeen, mikä voi johtaa painon jojoiluun. Se ei ole kestävää tai kannattavaa, vaan haitallista. Jos pätkäpaaston toteuttaa oikealla tavalla, tulee painonpudotus siinä tavallaan sivutuotteena.
Lue myös: Tutkimus pisti välipalat terveellisyysjärjestykseen – suklaajäätelö sijoittui yllättävän korkealle
Paasto ei ole myöskään keino puhdistaa elimistöä "myrkyistä", vaikka detoxingista kuuleekin puhuttavan toisinaan.
– Kyseessä on markkinointikikka. Ei ole mitään erityisiä mehuja tai paastoja, joilla saisi kuona-aineita poistumaan kehosta, vaan terve keho poistaa niitä ihan itsestään koko ajan, sanoo Abdulkarim.
– Munuaiset ja maksa poistavat kehosta haitallisia kuona-aineita tehokkaasti päivittäin. Jos haluaa pitää tästä toiminnasta mahdollisimman hyvin huolta, kannattaa huolehtia terveellisestä ravitsemuksesta, riittävästä nesteytyksestä ja kiinnittää huomiota niihin myrkkyihin, joita suuhunsa pistää, kuten tupakkaan, sanoo Ahmed.
Lue myös: Anne löysi raudanpuutteesta selityksen omille ja lastensa oireille – "Kolme vuotta piinanneet oireet helpottivat kuin silmänräpäyksessä"
Paasto ei sovi kaikille, tarkista oma tilanteesi ammattilaiselta
Koska paaston tiedetään parantavan elimistön insuliiniherkkyyttä, saattaa moni luulla, että siitä olisi hyötyä, jos sairastaa diabetesta tai on taipumusta korkeaan verensokeriin. Paastoaminen ei kuitenkaan sovi insuliinihoitoista diabetesta sairastavalle.
Tyypin 2 diabetesta sairastavan tulee seurata verensokereitaan tarkasti paaston aikana ja lääkityksiä joutuu mahdollisesti säätämään.
Paasto ei ole turvallinen myöskään monille kroonisia sairauksia sairastaville ja se voi itse asiassa aiheuttaa jopa pysyvää haittaa heille.
– On paljon sairauksia, jotka sulkevat paaston pois. Esimerkiksi syömishäiriöt, psykoosisairaudet ja kilpirauhassairaudet, sanoo Abdulkarim.
Ahmed puolestaan muistuttaa, ettei paasto sovi lapsille, vanhuksille tai raskaana oleville. Myös flunssan aikana sitä kannattaa välttää.
– Aina, jos puhutaan pidempikestoisesta paastosta, kuten vaikkapa kuukauden kestävästä Ramadanin aikaisesta "pätkäpaastosta" tai vielä pidempään jatkuvasta pätkäpaastosta, kannattaa tarkistaa lääkäriltä, onko se omalla kohdalla, sairaudet ja lääkitykset huomioiden, turvallista, sanoo Abdulkarim.
Lue myös: Tutkijat havaitsivat tietyn ruokavalion liittyvän pienempään riskiin sairastua Alzheimerin tautiin – syötkö jo näin?
"Merkki, ettei keho kestä paastoa"
Paaston aikana on myös tärkeä kuunnella omaa vointiaan.
– Jos kokee esimerkiksi voimakasta päänsärkyä, pahoinvointia tai yleisvointi laskee, on syytä syödä ja juoda olon korjaamiseksi. Etenkin, jos haittavaikutukset estävät työn tekemisen tai muun normaalin toiminnan, se voi olla merkki, ettei keho kestä paastoa, sanoo Ahmed.
– Pyörtyminen on sellainen oire, että todennäköisesti on ohitettu muita elimistön aikaisempia viestejä siitä, että paasto olisi pitänyt jo keskeyttää, sanoo Ahmed.
Syömättömyys aiheuttaa aina energiavajetta, joka oireilee ihmisillä eri tavoin. Jos niistä huolimatta pystyy toimimaan normaalisti, ei paastoa tarvitse keskeyttää.
Paaston aikana voi ilmetä väsymystä, ärtyneisyyttä, huimausta tai heikotusta. Oireet helpottavat yleensä siinä vaiheessa, kun keho alkaa käyttämään kertyneitä rasvavarastoja pääasialliseksi energialähteekseen.
– Paaston tarkoitus on edistää omaa hyvinvointia. Jos se itsessään aiheuttaa haitallisia oireita yksilölle, syö se pohjan koko idealta, Ahmed muistuttaa.
Lue myös: Närästääkö taas? Nämä elintavat ja ruoat voivat olla syypäitä närästykseen
Islamofobia voi joskus estää rakentavan keskustelun Ramadan-paastosta
Somelääkärikaksikko on huomannut, että toisinaan Suomessa voi olla vaikea saada uskonnosta johtuvaan paastoon liittyviä vastauksia omasta terveydestään, koska keskustelu kääntyy itse asiasta uskontoon.
– Ramadan ja islam ovat vielä aika tuntematon juttu Suomessa ja herättävät joskus voimakkaita tunteita. Joskus lääkäreiltä voi olla vaikea saada puhtaasti lääketieteellistä kannanottoa paastoamisesta, jos Ramadan tulee puheeksi, sanoo Abdulkarim.
– Jos potilas kokee, että lääkäri on asenteellinen, voi luottamus kärsiä ja silloin myös asiallinen ohje paaston riskistä esimerkiksi sairauden vuoksi jäädä noudattamatta.
Paastoaminen lienee useammalle tuttua nimenomaan terveyshyötyjen hakemisesta, mutta se voi olla oleellinen osa uskontoa.
Esimerkiksi ortodokseilla pidempiä paastoaikoja on vuosittain neljä. Niiden aikana ortodoksit välttelevät punaisen lihan syömistä.
Katolisilla on kaksi varsinaista paastopäivää: tuhkakeskiviikko eli laskiaissunnuntain jälkeinen keskiviikko, joka on 40 arkipäivää ennen pääsiäistä, sekä pitkäperjantai.
Jotkut katolilaiset paastoavat nuo 40 päivää ennen pääsiäistä, mutta paasto voi olla tietyistä ruoista luopumista, eikä pätkäpaastoa.
Islamin uskossa olevat puolestaan pidättäytyvät syömästä ja juomasta vuorokauden valoisana aikana, islamilaisen kalenterin 9. kuukauden, eli Ramadanin aikana.
Ramadanin aikainen paasto on näin ollen kuten pätkäpaastot, mutta taustalla eivät ole terveyssyyt, vaan uskonto.
– Se on ensisijaisesti osa palvontaa, mutta myös luopumisen harjoittelua. On tarkoitus asettautua kuukauden ajaksi huono-osaisempien asemaan ja kokea, miltä kovempi nälkä ja jano tuntuvat. Keskiössä on myös harjoitella tietoisesti empatiaa ja pysähtyä aidosti harjoittamaan sitä, kuinka olla parempi ihminen ja auttaa toisia, kertovat Abdulkarim ja Ahmed.
Lue myös: Ruoka-aineet, jotka auttavat alentamaan kolesterolia ja verenpainetta – näitä ravintoaineita taas kannattaa välttää
Lue myös: Yleinen vaiva koskettaa lähes kaikkia suomalaisia: Kehossa mylläävä tulehdustila altistaa useille kansantaudeille
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Katso myös: Ravitsemusterapeutti kertoo, miten sokerin syöntiä saa vähennettyä
4:48
Osittaislähteet: MediacalNewsToday, uskonnonvapaus.fi