Tutkimus pisti välipalat terveellisyysjärjestykseen – suklaajäätelö sijoittui yllättävän korkealle

New York Post kertoo, että monen laihduttajan luottovälipala, granolapatukka, ei välttämättä olekaan niin terveellinen välipala, vaan häviää jopa suklaajäätelölle. Rohkean väittämän takana on bostonilaisen Tufts-yliopiston kehittämä "Food Compass", eli ruokakompassi. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan eri ruokia muun muassa niiden ravintoarvojen perusteella arvottava datapankki. Mitä monipuolisempi ja terveellisempi ruoka tai välipala on, sen korkeammalle se voi Food Compassin listalla sijoittua.

Listauksessa on tiettyjä itsestäänselvyyksiä, kuten se, että hedelmät ja vihannekset kohosivat kärkisijojen pitäjiksi, mutta mukaan mahtui myös yllättäviä sijoituksia. Esimerkkinä juurikin aiemmin mainittu suklaajäätelötötterö pähkinöillä, joka pärjäsi suhteellisen hyvin ainakin verrattuna ravintoarvoiltaan köyhään granolapatukkaan.

Tutkijat käyttivät kolme vuotta tutkien yli 8 000 erilaista ruokaa ja juomaa, joita vertailtiin 54 eri kategoriassa. Tutkimustulokset muutettiin lopulta helposti listattavaan muotoon 0 ja 100 pisteen välille, kun 100 on kaikista terveellisin vaihtoehto.

Lue myös: Tutkimus: Jo näin pienet elämäntapamuutokset pienentäisivät lihavuuteen liittyviä sydänriskejä

Raa'at vihannekset ja hedelmät pärjäsivät parhaiten

Huipulle pääsi vain ravintoarvoiltaan parhaimmat ja terveellisimmät. Täydet 100 pistettä sai pinaatti. Sen sijaan yllättävää ei ollut se, että prosessoidut pikaruuat eivät sijoittuneet kovin korkealle.

Aiemmin mainittu suklaajäätelötötterö pähkinöillä keräsi 35 pistettä, kun taas suklainen granolapatukka keräsi surkeat 15. Yllättäen jogurttijäätelö, jota on yleisesti pidetty perinteistä jäätelöä terveellisempänä vaihtoehtona keräsi vain 23 pistettä.

Professori Dariush Mozaffarian kertoo Daily Mailille, että jotkut granolapatukat sisältävät lähinnä sokeria ja tärkkelystä, kun taas jäätelössä on ainakin siihen verrattuna enemmän proteiinia ja muita ravintoaineita.

Aamiaisella moni valitsee kananmunia sisältävän vaihtoehdon, esimerkiksi munakkaan. Se sai yllättäen suhteellisen alhaisen tuloksen, 51, kun taas kulhollinen Cheerios-muroja sai yllättävät 91 pistettä. Tutkijat selittävät Cheerios-murojen menestystä sillä, että ne ovat täysjyvää, eivätkä sisällä juurikaan lisättyä sokeria, joka vähentäisi pisteitä.

Food Compass tiedosti, että kananmunat sisältävät runsaasti proteiinia ja muita tärkeitä mikroravinteita. Listauksen mukaan kananmuna onkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin prosessoidut aamiaismurot, kuten Cornflakesit, jotka saivat vain 16 pistettä. Perinteinen kaurapuuro sen sijaan sai 75 pistettä, kiitos kokojyvän ja runsaskuituisuuden, joka voi vaikuttaa positiivisesti sydämen terveyteen.

Lue myös: Herkkujen ostaminen vähenee, kun niiden hinta nousee – näyttöä terveysvaikutuksista ei kuitenkaan ole

Suosi arjessa korkean pistemäärän saaneita ruokia

Jokapäiväisessä elämässä tutkijat kannustavat valitsemaan ruokia ja juomia, jotka sijoittuvat listauksessa yli 70 pisteen joukkoon. Keskelle, pisteille 31–69 sijoittuvia ruokia ja juomia suositellaan nautittavaksi vain kohtuudella. Alle 30 pistettä saaneet kannattaa pitää arjessa minimissä.

• Keskimääräinen pistemäärä eri ruokakategorioille oli 43,2.
• Huonoiten eri kategorioissa sijoittuivat herkut ja makeat jälkiruuat, 16,4.
• Korkeimmalle sijoittunut kategoria oli kasvikset, keskimäärin 69,1 ja hedelmät, keskimäärin 73,9.
• Lähes kaikki raakana syötävät hedelmät ja vihannekset saivat lähelle täydet 100 pistettä.
• Odotetusti juomista huonoiten pärjäsivät hiilihapotetut makeat limonadit ja energiajuomat, pisteillä 27,6.
• Naudanliha sai 24,9 pistettä, kana 42,7 ja merenelävät 67 pistettä.

Pisteytyksessä otettiin huomioon ravintoarvot, sekä kyseisen ruuan tai juoman yhteys yleisimpiin kroonisiin sairauksiin, kuten liikalihavuuteen, diabeteksiin, sydän- ja verisuonitauteihin, sekä syöpään. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin äitien, nuorten lasten ja vanhusten aliravitsemuksen mahdollisuutta kyseisiä ruokia nautittaessa.

– Kuluttajat, päättäjät ja jopa ruokateollisuus etsivät yksinkertaisia työkaluja ohjatakseen ihmisiä kohti terveellisempiä valintoja, Mozaffarian uskoo.

Voit tarkemmin tutustua tutkimusdataan seuraamalla tätä linkkiä.

Lue myös: Harva lapsi syö riittävän terveellistä ruokaa – yhdessä asiassa erityisen paljon petrattavaa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: New York Post, Daily Mail ja Tufts University: Food Compass