Ramadan on pyhä kuukausi muslimeille. Suomalainen Rifaa Taha-Viksten kertoo, miten juhlaa vietetään poikkeusoloissa ja mitä harhaluuloja paastoamiseen liittyy.
Ramadania vietetään ympäri maailmaa jo toista kertaa poikkeusoloissa.
Perheen ja yhteisön tärkeys korostuu erityisesti ramadanin aikoihin, mutta koronarajoitukset ovat kutistaneet juhlallisuudet minimiin.
Tampereella asuva Rifaa Taha-Viksten on sanojensa mukaan jo tottunut, eikä tämä vuosi tunnu enää niin hankalalta kuin viime vuonna.
– Viime vuonna oli vaikeaa, kun kaikki oli niin epävarmaa ja asuin mieheni kanssa toisella paikkakunnalla. Nyt olemme perheen kesken ja pidämme porukan pienenä koronarajoitukset huomioiden.
- Ramadania vietetään tänä vuonna 13.4.–12.5.
- Muslimit uskovat, että ramadanin aikaan profeetta Muhammed sai ensimmäiset ilmestykset koraanista.
- Ramadan kestää joko 29 tai 30 päivää riippuen kuun kierrosta.
- Ramadanin aikaan pidettävä paasto ei koske sairaita ja matkalla olevia ihmisiä. Myöskään lasten ja vanhusten sekä raskaana olevien tai imettävien naisten ei tarvitse paastota. Paastopäivät voi myöhemmin korvata.
- Ramadania kutsutaan myös anteeksiannon sekä armon kuukaudeksi.
Yhdessäoloa ja uuden oppimista
Muslimien pyhä juhla on tamperelaiselle Rifaalle ilon asia, josta hän puhuu mielellään.
– Lapsuudesta muistan tietenkin sen kaiken juhlimisen ja syömisen. Juuri se, että ollaan kaikki yhdessä pöydässä ja syödään ja jutellaan, Rifaa kertoo.
Rifaan isällä oli tapana jakaa kertomuksia profeetoista. Tarinat hän luki isosta, vanhan näköisestä opuksesta.
– Nykyään kuuntelen luentoja uskonnostani YouTubesta, mutta lapsena isä ikään kuin piti niitä luentoja meille.
Lue myös: Rokotekäytäntöihin muutos: Mrna-rokotteita jatkossa myös halukkaille 65–69-vuotiaille – Astra Zenecan ikäraja pysyy ennallaan
Vaikka pääpiirteittäin ramadania juhlitaan perheissä samalla tavalla, on juhlinnassa ja paastoamisessa myös perhekohtaisesti sekä kulttuurillisestikin.
– Meidän perheen tavat ja perinteet tulevat paljolti siitä, miten äidin ja isän perheissä on tehty. Teemme esimerkiksi tietynlaisia leivoksia ennen ramadania valmiiksi, ja kuuntelemme paljon luentoja, Rifaa kertoo.
Monissa perheissä, myös Rifaan, luetaan paljon koraania. Rifaan mukaan moni lukee koraanin kannesta kanteen ramadanin aikana.
– Tänä vuonna ajattelin aloittaa uuden perinteen, mitä emme ole aikaisemmin tehneet. Aloitin nimittäin ramadankoristeiden tekemisen, ne toisivat ihanasti lisää tunnelmaa.
”Tämä on kaikkea hyvää”
Ramadaniin kuuluva paasto on sidottu auringon nousu- ja laskuaikoihin.
Rifaan perheessä paastotaan Suomen aikojen mukaan, sillä päivällä pitää käydä normaalisti töissä ja koulussa. Paaston aikana ei nautita edes vettä – ja se kuulostaa monesta hurjalta.
– Kuvitellaan, että joku ihminen haluaisi vaikka lopettaa kahvinjuonnin tai tupakoinnin. Se tuntuu vaikealta, mutta jos todella uskoo pystyvänsä siihen, todella pystyy.
Rifaa myöntää, että ensimmäisinä päivinä on nälkä, sillä vatsa ei ole tottunut paastoamiseen. Nyt kun paastoamisen aloittamisesta on kulunut yli viikko, Rifaalla ei ole nälkä.
– Tosi monet on sillä tavalla, että apua kuulostaapa radikaalilta, kun et saa edes juoda vettä. Mutta kun pitää nesteytyksestä huolta niinä aikoina kun saa juoda, ei ole jano, ei ole mitään.
Lue lisäksi: MTV seuraa koronan leviämistä maailmalla: Italia aikoo avata maan kokonaan, myös New Yorkin osavaltiossa rajoituksia puretaan
Moni Rifaan koulukaveri on ajatellut paaston olevan rangaistus, mutta Rifaa selittää, että asia on juuri päinvastoin.
– Tämä ei ole mikään rangaistus. Tämä on kaikkea hyvää, keho puhdistuu ja mieli puhdistuu. Joku oli kirjoittanut tosi kauniisti (somessa), että kun tyhjennämme mahan, niin täytämme sielumme.
Ei vastakkainasettelulle
Kaikille suomalaisille ramadan ei ole tuttua, mutta Rifaa avaa mielellään aihetta. Hän juontaa myös suomenkielistä Ramadan Radion ohjelmaa Ramadan ABC, joka on Nuoret Muslimit ry:n pilotoima projekti.
Viimeisimmässä jaksossa Rifaa ja juontajakollega Saara käsittelevät muun muassa sitä, mitä kehossa tapahtuu paaston aikana.
Vaikka Rifaa puhuu uskostaan mielellään, paaston aikana hän on saanut osakseen ikävääkin käytöstä.
– On vaikka tultu naaman eteen heiluttamaan ruokaa haarukalla ja joitain muita tällaisia kiusaamisjuttuja kouluaikoina, hän kertoo.
Rifaa haluaisi kaikkien tietävän, että ramadan on muslimeille pyhä ja tärkeä kuukausi, johon kuuluu armollisuus ja rauha. Siihen ei mahdu vastakkainasettelu tai ikävä käytös.
– Toivon kunnioitusta. Samalla tavalla minäkin kunnioitan, kun suomalaiset viettävät esimerkiksi joulua tai pääsiäistä.
Rifaa on huolissaan kasvavasta islamofobiasta ja hän toivoo, että ihmiset ottaisivat selvää asioista.
– Katsokaa, mitä nuoret puhuvat ramadanista ja ehkä ymmärrätte meitä paremmin. Näin ennakkoluulot hälvenisivät. Se on se, mitä kaipaisin.