Ramadan on pyhä kuukausi muslimeille. Suomalainen Rifaa Taha-Viksten kertoo, miten juhlaa vietetään poikkeusoloissa ja mitä harhaluuloja paastoamiseen liittyy.
Ramadania vietetään ympäri maailmaa jo toista kertaa poikkeusoloissa.
Perheen ja yhteisön tärkeys korostuu erityisesti ramadanin aikoihin, mutta koronarajoitukset ovat kutistaneet juhlallisuudet minimiin.
Tampereella asuva Rifaa Taha-Viksten on sanojensa mukaan jo tottunut, eikä tämä vuosi tunnu enää niin hankalalta kuin viime vuonna.
– Viime vuonna oli vaikeaa, kun kaikki oli niin epävarmaa ja asuin mieheni kanssa toisella paikkakunnalla. Nyt olemme perheen kesken ja pidämme porukan pienenä koronarajoitukset huomioiden.
- Ramadania vietetään tänä vuonna 13.4.–12.5.
- Muslimit uskovat, että ramadanin aikaan profeetta Muhammed sai ensimmäiset ilmestykset koraanista.
- Ramadan kestää joko 29 tai 30 päivää riippuen kuun kierrosta.
- Ramadanin aikaan pidettävä paasto ei koske sairaita ja matkalla olevia ihmisiä. Myöskään lasten ja vanhusten sekä raskaana olevien tai imettävien naisten ei tarvitse paastota. Paastopäivät voi myöhemmin korvata.
- Ramadania kutsutaan myös anteeksiannon sekä armon kuukaudeksi.
Yhdessäoloa ja uuden oppimista
Muslimien pyhä juhla on tamperelaiselle Rifaalle ilon asia, josta hän puhuu mielellään.
– Lapsuudesta muistan tietenkin sen kaiken juhlimisen ja syömisen. Juuri se, että ollaan kaikki yhdessä pöydässä ja syödään ja jutellaan, Rifaa kertoo.
