Tutkimus: Pätkäpaasto ei välttämättä niin tehokas painonpudotuskeino kuin on luultu

Testaa heti! Nopea narukikka paljastaa, pitäisikö sinun laihduttaa 0:37
KATSO MYÖS VIDEO: Nopea narukikka paljastaa, pitäisikö sinun laihduttaa.

Amerikkalaistutkijoiden havaintojen mukaan näyttäisi siltä, että pätkäpaasto ei ole niin tehokas laihdutuskeino kuin on luultu.

Aterioiden ajoittamisella ei kenties olekaan niin suurta vaikutusta painoon kuin joskus on luultu. Tällaisia viitteitä saatiin uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin tammikuussa The Journal of the American Heart Association -lehdessä. Tutkimustuloksista uutisoi CNN.

Ei yhteyttä laihtumisen ja syömisen ajoittamisen välillä

Tutkimukseen osallistui 547 ihmistä. Tutkijat seurasivat osallistujien aterioiden annoskokoja ja ruokailuaikoja sekä hyödynsivät dataa liittyen heidän terveyteensä ja painoonsa kuuden vuoden aikana. Datasta ei löytynyt yhteyttä heidän painonsa ja sen välillä, mihin ajankohtaan päivästä he ateriointinsa ajoittivat. 

CNN kertoo, että syömisaikojen rajoittaminen on viime vuosina ollut suosittu tapa yrittää pudottaa painoa. Se on kuulunut esimerkiksi pätkäpaastoon.

Tämän tutkimuksen tekijään eivät kuitenkaan löytäneet yhteyttä syömisaikojen rajoittamisen ja painon pudottamisen välillä. Näin kertoo CNN:n haastattelema professori Wendy Bennett Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten pitkään ihmiset söivät sen jälkeen, kun olivat heränneet, miten pitkä syömisen aikaikkuna heillä päivän mittaan oli ja miten lähellä nukkumaanmenoaikaa he söivät.

Bennettin mukaan pienemmät ateriat sen sijaan näyttivät olevan yhteydessä painon putoamiseen. Hän kertoo, että heidän ja muiden tekemien tutkimusten perusteella on alettu ajatella, että aterioiden ajoittaminen päivälle mitä todennäköisimmin ei heti johda painonpudotukseen.

Bennet huomauttaa, että joillekin aterioiden ajoittaminen voi olla hyödyllinen työkalu ravitsemuksensa seuraamiseen.

Tutkimuksen rajoitukset

Tutkijat huomauttavat, että näihin tuloksiin pitäisi suhtautua varauksella. Apulaisprofessori Fatima Docy Harvardin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta kertoo, että ensinnäkin osallistujien keskuudessa oli edustettuna vain vähän vähemmistöryhmiä. Hän huomauttaa lisäksi, että terveyteen vaikuttaa moni sosiaalinen tekijä, kuten stressi ja ympäristö. Ne voitaisiin hänen mukaansa lisätä tarkasteltuun dataan.

Amerikkalaisen Tuftsin yliopiston ravitsemustieteen professori Alice Lichtenstein kertoo, että edellä mainitut tekijät voivat olla tärkeitä, kun halutaan saada parempi käsitys ruoka-aikojen ajoittamisen vaikutuksista.

Lichtenstein arvelee, että mikäli tutkijat olisivat tarkastelleet dataa tarkemmin, olisivat he saattaneet havaita sellaisia alaryhmiä, joissa aterioiden ajoittamisella olisi voinut merkittävä vaikutus.

Bennett lisää, että tämä oli havainnollinen tutkimus. Tutkijat siis tarkastelivat olemassa olevia malleja sen sijaan, että olisivat tehneet muutoksia satunnaistettuun ryhmään. Hän sanoo, että tästä aiheesta on teossa jo lisää tutkimusta.

Laatu ratkaisee eikä määrä

Lichensteinin mukaan tutkimuksen pääviesti on se, että ei ole olemassa yhtä ravitsemuksen strategiaa, joka toimisi kaikille. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että ruoan laadulla on merkitystä.

– Jos näet vähän vaivaa sen eteen, että yrität noudattaa terveellistä ruokavaliota ja olla fyysisesti aktiivinen, et niin todennäköisesti tule sairastumiseen diabetekseen, krooniseen maksasairauteen, obstruktiiviseen keuhkosairauteen tai verenpainetautiin.

Mitä tulee painonhallintaan, hedelmien ja vihannesten syöminen on tärkeää, samoin fyysinen aktiivisuus. Siitä ei päästä yli eikä ympäri. Tämä on Lichtensteinin mukaan "se tylsä asia", jota ei kukaan ei halua kuulla.

Lichtensteinin mielestä pätkäpaasto tai syömisten aikaikkunoiden rajoittaminen voi olla hyödyllinen keino tehdä havaintoja omista henkilökohtaisista taipumuksista. Monet eivät kuitenkaan pysty ylläpitämään sellaista tapaa tarpeeksi pitkään nähdäkseen pitkän aikavälin muutoksia tai pitämään karistamiaan kiloja pysyvästi poissa.

Yksi tapa ei toimi kaikille

Bostonilaisessa sairaalassa liikalihavuuden hoitoon keskittyneenä lääkärinä työskentelevä Cody ei mielellään keskity vahvasti kalorien rajoittamiseen tai pätkäpaastoon. Niiden sijaan hän haluaa asiakkaidensa tarkastelevan syömänsä ruoan ravintoarvoja.

Hän lisää, että keholle 100 kilokaloria nallekarkkeina ei ole sama kuin 100 kaloria kaurapuurona hedelmien ja pähkinöiden kera.

Cody sanoo, että erilaisissa elämäntyyleissä toimivat parhaiten erilaiset lähestymistavat ja kaikkien pitäisi työskennellä heitä hoitavien ammattilaisten kanssa ja oman kehonsa kanssa ilman stressiä ja häpeää.

Jos yksi ravitsemusstrategia toimii jollekulle toiselle, se vain tarkoittaa, että tämän keho on vastannut siihen. Jonkun toisen keho ei ehkä toimi samalla tavalla. 

– Se ei tarkoita, että sinussa olisi jotain vikaa. Se vain tarkoittaa, että se ei ollut sitä, mitä sinun kehosi tarvitsi.

Ammatilaisten mielipiteissäkin on eroja. Kerroimme aiemmin brittiprofessorista, joka ylisti pätkäpaastoa, mutta lyttäsi kalorien laskemisen laihdutusmetodina..

KATSO MYÖS VIDEO: Laihduttaminen on yksi mediassa kerrottu onnistumistarina. Asiantuntija kertoo sellaisten haittapuolet.

Mediassa laihduttamisesta, uran käännekohdista ja mielenterveydestä tehdään sankaritarinoita – psykoterapeutti Emilia Kujala vastaa, miksi ne voivat olla haitallisia 5:02
Haastattelussa psykoterapeutti Emilia Kujala. Video vuodelta 2021.

Lähde: CNN

Lue myös:

    Uusimmat