Lukusuunnitelma ja oppimistekniikoita pääsykokeita ja tenttejä varten | MTV Uutiset
Opiskele fiksusti: Nappaa paremmat vinkit tauottoman pänttäyksen tilalle – "Tulee tehtyä usein järkyttävän paljon turhaa työtä"
1:52Puuduttaako pänttäys? Ota avuksi nämä oppimistekniikat!
Julkaistu 01.04.2023 08:28
Outi Jaatinen
outi.jaatinen@mtv.fi
Ajattelitko hautautua lukusaliin tunneiksi ja päntätä tietoa päähäsi yhtä soittoa ilman taukoja? Lukion opettaja ja Tiedenaisten perustajajäsen Minni Nevalainen suosittelee kokeilemaan toisenlaista tapaa.
Korkeakouluihin valitaan nykyisin yhä suurempi osa todistusvalinnalla. Joillekin edessä ovat edelleen pääsykokeet ja niihin voi kuulua esimerkiksi ennakkomateriaalien lukemista tai lukion oppimääriä joistain aineista.
Tulevaan kokeeseen kannattaa lukea fiksusti sen sijaan, että pänttäisi tauotta kymmenen tuntia, muistuttaa lukion opettaja ja Tiedenaisten perustajajäsen Minni Nevalainen MTV Uutisten haastattelussa.
Ennen kaikkea Nevalainen suosittelemaan käyttämään aktiivisia opiskelun ja lukemisen taktiikoita, koska tiedon jäsentyminen ja painuminen muistiin vaatii käsittelyä. Perinteisen pänttäämisen ja ulkoa oppimisen sijaan kannattaa käyttää soveltavia oppimistapoja. Yllä olevalla videolla Nevalainen antaa tähän muutamia vinkkejä. Samoja oppeja voi soveltaa muuhunkin opiskeluun.
Nevalainen kertoo haastattelussa rautalankaversion muistin toiminnasta: oppimisessa käytetään säilömuistin eli pitkäkestoisen muistin ja työmuistin välistä työtä. Säilömuistista pyritään palauttamaan tietoja työmuistin käsittelyyn ja työmuistista muokataan tietoja uudelleen säilömuistiin.
Opiskelussa tavoitteena on saada aktivoitua aiemmin opittuja tietoja ja mahdollisesti muokata niitä niin, että ne täydentyvät ja jäsentyvät järkevämmin ja että niihin linkittyy uusia käsitteitä. Toisto ja riittävän pitkä aikaväli ovat ydinasioita, kun yritetään saada asioita pitkäkestoiseen muistiin.
– Toki ei voida antaa mitään sellaisia lupauksia, kun teet näin, pääset sisälle. Pitää löytää se itselle paras tapa.
Tällainen on toimiva lukusuunnitelma. Juttu jatkuu videon alla.
4:16Huomioi nämä asiat, kun teet lukusuunnitelmaa esimerkiksi pääsykokeeseen.
Oppiminen vaatii työtä ja voi joskus tuntua puuduttavalta. Nevalainen suosittelee rytmittämään ja tauottamaan tekemistä niin, että pelkkää kirjan tuijottamista tai muistiinpanojen tekemistä tuntitolkulla olisi mahdollisimman vähän. Virkistävän tauottelun lisäksi toiminnan vaihtelu olisi hyvin tärkeää.
Nevalainen suosittelee suunnitelman lukemisen ja pilkkomaan materiaalin osiin. Tauottaminen ja opiskeltavan aineiston pilkkominen johtaa todennäköisesti paljon parempaan lopputulokseen.
Mikäli hakukohteeseen on luettavana monia eri oppiaineita, kannattaa niitäkin vaihdella päivän aikana: vaikkapa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa vuorotellen. Nevalainen suositteleekin kuuden tunnin yhden aineen lukusalisession sijaan vaihtelemaan eri oppiaineiden välillä.
– Jos koko materiaali on samasta oppiaineesta, vaihtele opiskelutekniikkaa.
Yksi päivä ei kaada maailmaa
Nevalainen muistuttaa, että yksi huonompi lukupäivä ei kaada maailmaa. On normaalia, että aina ei jaksa oikein keskittyä.
– Kun huomaa keskittymisen olevan vaikeampaa eikä oikein jaksaisi ja on kenties nukkunut huonosti, voi ehkä käyttää lukemisessa itselleen mieluisia helpompia tekniikoita, hän miettii.
– Motivaation kannalta tosi tärkeää ja toivottavaa olisi, jos näistäkin päivistä saisi jonkinlaista oppimiskokemusta.
Muista, että lukeminen ei kaadu yhteen huonompaan päivään!Shutterstock
Älä vertaile!
Nevalainen muistuttaa, että itseään ei kannata vertailla muihin. Keskustelupalstoilla tai forumeilla voi toki käydä tutkailemassa, miten muut toimivat, mutta samalla on hyvä muistaa oppimisen olevan yksilöllistä. Ihmisillä on myös erilaiset lähtökohdat.
Niinpä kannattaakin keskittyä omaan tekemiseen. Mieti, millainen opiskelutapa- ja määrä on juuri sinulle sopivan tuntuinen. Ei kannata mennä väkisin lukusaliin kuudeksi tunniksi kököttämään, jos päässä soi mantra enjaksaenjaksaenjaksa.
Urakointi voi kostautua
Joku saattaa päättää lukea kuukauden ajan hyvin intensiivisesti, kenties kymmenen tuntia päivässä. Nevalainen ei tätä suosittele.
– Urakkatyössä tulee tehtyä usein järkyttävän paljon turhaa työtä, kun väkisin lukee ja opiskelee. Aivot eivät pysty kahdeksaa tuntien keskittyen oikeasti tekemään töitä.
– Jostain syystä on hirveän suosittua ja meihin iskostunutta, että pitää hautua lukusaliin kirjoihin, mikä ei aina ole paras tekniikka
Oppimisesta puhuva Nevalainen saa tasaisin väliajoin kommentin siitä, että jollekulle kymmenen tunnin lukupäivät toimivat.
– Toki yksilöllisiä eroja on. Toisaalta mehän emme tiedä, onko kymmenen tuntia ollut se merkittävä kouluun pääsyssä vai onko se johtunut muista syistä.
Urakkaluonteisessa lukemisessa on riskinsä.Shutterstock
Elämä voi yllättää
Nevalainen muistuttaa, että suunnitelma lukea kuukauden verran kymmenen tuntia päivässä on haavoittuvainen. Elämä voi heittää kierrepallon ja eteen tulee jokin iso asia käsiteltävästi tai jostain syystä kymmentä tuntia ei ole mahdollista käyttää opiskeluun.
– Silloinhan suunnitelma menee käytännössä ihan plörinäksi sen sijaan, että urakan olisi jakanut vaikka kolmelle kuukaudelle ja tekisi pieniä pätkiä. Silloin todennäköisesti vaikka yksi viikko menisikin hutina ohi, koko lukusuunnitelma ei kaadu.
Viimeisen illan pänttäystä Nevalainen ei suosittele. Harvoin niin nopeassa aikataulussa pystytään oppimaan merkittävästi uusia tietoja. Edellisenä iltana voi halutessaan kertailla jo opittuja asioita, mutta jos se tuottaa stressiä, kannattaa jättää lueskelu sikseen. Nevalainen muistuttaa, että lepo ja unikin on tärkeää.
– Jos on tehnyt hyvän lukusuunnitelman ja aloittanut lukemisen hyvissä ajoin, ei edellisenä iltana ehdi tapahtua mitään niin merkittävää, Nevalainen sanoo.
– Silloin voi jo keskittyä rentoutumaan ja asennoitumaan hyvällä fiiliksellä tulevaa päivää varten.
