Korkeakoulujen todistusvalinnan kasvattaminen on vähentänyt ammattitutkinnon suorittaneiden osuutta ja lisännyt vastavalmistuneiden ylioppilaiden määrää korkeakouluissa aloittavista opiskelijoista, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
– Uudistus on onnistunut ainakin siinä tavoitteessa, että vastikään toiselta asteelta valmistuneiden hakijoiden osuus valituista on kasvanut. Uudistus siis johti siihen, että ihan näillä nuoremmilla hakijoilla välivuosien määrä on jonkin verran pienentynyt, koska he siirtyvät enemmän toiselta asteelta kolmannelle asteelle, sanoo Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen.
Tutkimusta oli tekemässä VATT:in ja Laboren tutkijoita, ja siinä selvitettiin, miten todistusvalintaa kasvattanut opiskelijavalintauudistus pääsi tavoitteisiinsa.
Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella. Muutos alkoi ammattikorkeakouluista vuonna 2018 ja tuli voimaan kokonaisuudessaan yliopistoissa vuonna 2020.
Monet todistuksella paikan saaneet eivät ota paikkaa vastaan
Monet korkeakoulujen todistusvalinnan kasvattamiseen liittyvät huolet ovat osoittautuneet tutkimuksen mukaan aiheettomiksi. Todistusvalinnan kasvattamisen uskottiin suosivan naishakijoita ja kasvattavan korkeakoulutuksen periytymistä, mutta muutoksella ei ole juuri ollut niihin vaikutusta.
Uudistuksen keskeisintä tavoitetta eli korkeakouluihin siirtymisen nopeutumista tarkasteltiin tutkimalla sitä, kuinka uudistus vaikutti 19-vuotiaiden hakijoiden asemaan.
Tutkimuksen mukaan todistusvalinnan kautta paikan saaneet nuoret hakijat jättävät usein paikan vastaanottamatta. Paikan vastaanottaneiden 19-vuotiaiden osuus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä. Paikan vastaanottaneiden keski-iän muutos uudistuksen jälkeen ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.