Nuorilta vaaditaan yhä enemmän ja yhä aikaisemmin – lisääntynyttä pahaa oloa pyritään ratkaisemaan opiskelusuojelulla

9:11
Näillä toimilla nuorten mielenterveyskriisiä ratkaistaan.

Nuorille halutaan samankaltainen mahdollisuus palautumiseen kuin työelämässäkin on.

Nuorten hyvinvoinnin haasteet sekä ruuhkautuneet mielenterveyspalvelut ovat olleet yhteiskunnallisen keskustelun pinnalla jo pitkään.

Mieli ry julkaisi joulukuussa Nuorten hyvinvointiohjelman, jonka tarkoituksena on vastata nuorten mielenterveydenongelmiin.

Uutisaamussa vierailleet Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sekä yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Kujala kertoivat siitä, miten nuorten lisääntynyt henkinen pahoinvointi näkyy konkreettisesti ja millaisia muutoksia hyvinvointiohjelmalla haetaan.

Voit katsoa koko keskustelun yllä olevalta videolta.

Miten nuorten pahoinvointi näkyy konkreettisesti?

Nuorten pahoinvointi näkyy Aalto-Matturin mukaan monella tapaa: järjestöjen ylläpitämässä, matalankynnyksen tuen saannin kanavassa, Sekaisin-chatissa lisääntyneenä pahana olona sekä tuen tarpeena ja jatkuvasti uusissa tilastoissa.

Tilastoissa nuorten kuormitus ja koulu-uupumus ovat lisääntynyt ja toisaalta taas usko omaan pärjäämiseen on vähentynyt.

Myös ammattilaiskoulutuksille on Aalto-Matturin mukaan paljon kysyntää eli vaikkapa opettajat tarvitsevat lisätukea pystyäkseen omalta osaltaan tukemaan nuoria.

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

Opiskelusuojelulla aikaa palautua

Nuorten hyvinvointiohjelmassa lanseerataan muun muassa käsite nuorten kasvurauha, mitä sillä tarkoitetaan?

– Jokaisella nuorella tulee olla aikaa kasvaa ja kehittyä. Me emme voi yhteiskunnassa vaatia kohtuuttomia nuorilta – nuoruus on todella tärkeä kehitysvaihe, Kujala selittää.

Yksi konkreettisista ehdotuksista kasvurauhan takaamiseksi on opiskelusuojelun malli.

Kujala kertoo, että he toivoisivat opiskelusuojelun näkyvän poliittisessa päätöksenteossa niin, että toimeentuloon ja koulutuspolitiikkaan liittyvissä päätöksissä huomioitaisiin nuorten tarvitsema lepo palautumiselle – samalla tavalla kuin esimerkiksi työsuojelussa huomioidaan työntekijöiden tarvitsema lepo.

Tämän toteutumiseksi tarvittaisiin ensinnäkin lisää rahaa riittävän toimeentulon turvaamiseksi sekä muutoksia koulutuspolitiikkaan esimerkiksi vaatimusten suhteen.

Kujalan mukaan toiveena olisi, ettei nuori joutuisi opiskeluiden lisäksi käymään töissä turvatakseen toimeentulonsa ja etteivät nuoret joutuisi stressaamaan liikaa siitä, pääsevätkö he esimerkiksi jatko-opiskelemaan.

Nuorten hyvivointiohjelmaa on valmistellut 142 eri tahoa. 

– Halusimme tehdä mahdollisimman laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen ratkaisupaketin. Hyvinvointiohjelmassa on yli 70 toimenpidettä, jotka voidaan kirjata Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan, Kujala kertoo.

Katso myös: Mistä nuorten mielenterveysongelmat kumpuavat? Juttu jatkuu videon alla.

0:50

Helsingin yliopiston psykologi Vera Gergov kertoo, että yksi syy nuorten mielenterveysongelmiin saattaa olla juuri liiallinen vastuu.

Nuorilta odotetaan yhä enemmän, yhä aikaisemmin

Aalto-Matturi huomauttaa, että tällä hetkellä yhteiskunnan kehitys on mennyt enemmänkin siihen suuntaan, että nuorilta odotetaan yhä enemmän ja yhä aikaisemmin.

– Nuoret joutuvat tekemään valintoja todella aikaisin, heidän opintojaan yritään vauhdittaa eri keinoin ja tavallaan saada nuori aikuiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi mahdollisimman nopeasti, Aalto-Matturi toteaa.

Tässä menetetään Aalto-Matturin mukaan juurikin kasvurauha: mahdollisuus löytää oma polku, tehdä virheitä, kasvaa ja kehittyä.

Nuoria saatetaan kuormittaa pahimmillaan jo ala-asteelta asti miettimään, mitä valintoja pitää tehdä yläasteella, lukiossa tai ylipäätään opiskelusuunnissa, jotta pääsee haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan.

Aalto-Matturin mukaan esimerkiksi opiskelijavalintauudistuksen myötä enää ei välttämättä uskalleta ottaa vastaan opiskelupaikkaa, jos pelätään, että se onkin väärä, eikä voikaan valita enää toisin.

– Meillä on paljon sellaisia asioita, joissa on ehkä ollut hyvä tarkoitus, mutta niillä on lisätty nuorten kuormitusta, Aalto-Matturi toteaa.

Katso myös: Väitös: Itsetuhoiset nuoret ja heidän vanhempansa jäävät vaille apua

8:26
Millaista apua sekä nuorten että heidän vanhempiansa tulisi saada?

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja