Candida auris -hiivasieni pelottaa maailmalla. Voisiko se alkaa levitä Suomessa?
Candida auris -nimellä tunnettu hiivasieni soittaa hälytyskelloja maailmalla. Saksalainen Bild-lehti uutisoi sienen "maailmanvalloituksesta" elokuussa 2025.
– Lääkärit kutsuvat sitä "painajaismaiseksi taudinaiheuttajaksi", lehti kuvasi.
C. auris aiheuttaa vakavia yleisinfektioita ja muita infektioita, kertoo THL. Se on erityisen vaarallinen sairaala- ja laitoshoitopotilaille, joilla on vakavia perussairauksia.
Lääkkeille hyvin vastustuskykyinen hiivasieni on poikkeuksellisen sitkeä ja luokiteltu Yhdysvalloissa kiireellisiä toimia vaativaksi terveysuhaksi.
Sieni on aiheuttanut esimerkiksi neljä laajaa epidemiaa Espanjassa ja Isossa-Britanniassa vuosina 2015–2017.
Havaittu Suomessa 2021, yhteensä 11 tapausta
Candida auris -hiivasieni on Suomessa harvinainen.
– Ensimmäinen C. auris -tapaus löydettiin vuonna 2021, ja vuosina 2022 ja 2023 tapauksia oli molempina vuosina kaksi, vuonna 2024 neljä ja tänä vuonna tapauksia on ollut tähän mennessä kaksi. Eli yhteensä siis 11, kertoo THL:n erikoistutkija Laura Lindholm.
Lue myös: Olemmeko liiaksi lääkittyjä? Lääkäri-Atte: Antibiootit lakkaavat toimimasta elinaikanani – resistenssi aiheuttaa jo kuolemia
"Jos sieni pääsisi tällä tavoin huomaamatta sisään, olisi mahdollista, että tartunnat alkaisivat levitä"
Hoitolaitoksissa hiivasieni tarttuu esimerkiksi hoito- ja tutkimusvälineistä, pinnoilta tai henkilöstä toiseen. Se voi säilyä sairaalaympäristössä kauan, ja sientä voi kantaa oireettomana pitkään.
– Teoriassa on mahdollista, että sieni tulisi esimerkiksi ulkomaisessa sairaalassa hoidon aikana tartunnalle altistuneen potilaan mukana suomalaiseen sairaalaan. Jos sieni pääsisi tällä tavoin huomaamatta sisään, olisi mahdollista, että tartunnat alkaisivat levitä, ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri Mari Kanerva infektiosairauksien ja Infektioidentorjuntayksiköstä TYKSistä kuvaa.
Kanervan mukaan sieni jää helposti sairaalaympäristössä kosketuspinnoille pitkäksi aikaa.
– Rutiininomainen sairaalasiivous potilaan vaihtuessa potilashuoneessa poistaa luonnollisesti merkittävimpiä mikrobeja, mutta tällä sienellä on ominaisuuksia, että se pesiytyy ja jää tavalliselta siivoukselta piiloon.
– Myös henkilökunnan vaatteet ja hoitovälineet voisivat levittää tartuntaa, jos siihen ei osattaisi eritysesti varautua. Käsihygienia on luonnollisesti tärkeää.
Lue myös: Vaarallinen hiivasieni leviää Yhdysvalloissa "hälyttävällä vauhdilla"
Suomalaisilla sairaaloilla kuitenkin on yhteiset käytännöt, joiden mukaan ulkomaisista sairaaloista siirtyviltä potilailta otetaan seulontanäytteet sairaalaan tullessa. Näytteistä etsitään esimerkiksi c. aurista ja muita moniresistenttejä bakteereja.
– Tällaisessa tapauksessa henkilökunta varautuu suojaimia käyttäen tartuntariskiin, kunnes saadaan poissulkevat näytevastaukset. Jos sieni löytyy, varotoimet jatkuvat, ja huoneen loppusiivouksessa käytetään erityisiä desinfektiokäytäntöjä, Kanerva kuvaa.
– Nämä erityiset varotoimet sairaalassa johtuvat siitä, että sairaalaympäristö on hyvin riskiympäristö tartunnan leviämiseen ja ennestään sairaat potilaat olisivat alttiita saamaan vakavia infektioita.
Lue myös: Suomalaiset tuovat vastustuskyvyn kehittäneitä bakteereja lomamatkoilta
Koteihin sienen kantajalle ei anneta tiukkoja eristysohjeita, koska terveille ihmisille sienestä ei Kanervan mukaan tavallisesti koidu haittaa.
– Ulkomainen sairaalahoito kuitenkin on tarttuvien tautien ja resistenttien bakteereiden näkökulmasta riski, ja siksi kannattaa vakavasti harkita, uskaltaako lähteä vapaaehtoisesti ulkomaiseen sairaalaan esimerkiksi kauneuskirurgiaa varten.
C. auris todetaan viljelemällä esimerkiksi veri- tai virtsanäytteestä, mutta sen erottaminen muista vastaavista sienistä voi olla hankalaa.
Candida aurista hoidetaan hiivasienilääkkeillä. Se kuitenkin kehittää helposti vastustuskyvyn yleisille lääkkeille. Olemassa on kantoja, jotka ovat resistenttejä kaikille kolmelle tärkeimmälle sienilääkeryhmälle.
Katso myös: Millaista olisi elämä ilman antibiootteja?
10:13Antibioottiresistenssi huolettaa – onko mitään tehtävissä? Keskustelemassa kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Antti Hakanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta sekä infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.