Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan masennuslääkkeiden teho ei riipu ainoastaan lääkkeen vaikutuksista aivokemiaan. Myös uni ja kehon lämpötila voivat vaikuttaa niiden tehoon.
Masennuslääkkeiden on pitkään ajateltu hoitavan masennusta kemiallisesti aivoja muovaamalla.
Viime vuosikymmenten aikana tehty tutkimus on liittänyt etenkin aivojen muovautuvuutta ohjaavan aivoperäisen hermokasvutekijän TrkB-reseptorin keskeisesti masennuslääkkeiden vaikutuksiin.
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa tehty Okko Alitalon väitöskirjatutkimus kuitenkin haastaa ajattelutavan, jonka mukaan masennuslääkkeiden vaikuttavuus masennuksen hoitoon riippuisi pääosin reseptorisitoutumisesta.
Alitalon tutkimuksessa aivojen muovautuvuussignalointi aktivoitui koe-eläimillä myös esimerkiksi erilaisilla nukutusaineilla ja väsyttävillä allergialääkkeillä, joilla ei ole tunnettua hoitotehoa masennukseen.
Tutkimuksissa kävi ilmi, että niitä masennuslääkkeitä, nukutusaineita ja väsyttäviä allergialääkkeitä, jotka aktivoivat TrkB-signalointia, yhdisti yksi asia: ne hidastivat aivojen aktiivisuutta syvän unen kaltaiseen tilaan ja laskivat voimakkaasti kehon lämpöä.
Kun kehon lämpötilaa pidettiin hoitojen jälkeen keinotekoisesti yllä, muovautuvuussignalointi estyi.
Nopeavaikutteinen ketamiini ja typpioksiduuli aiheuttavat vastaavat muutokset, mutta vasta lääkkeiden välittömien reseptorivaikutusten väistyttyä.
Lue myös: Kommentti: Suomalainen pakkoavioliitto alkaa masennusdiagnoosista
Uni ja kehon lämpötila yhteydessä masennuslääkkeiden toimivuuteen?
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on osoittanut, että myös luonnolliset tilanteet voivat aiheuttaa aivoissa samanlaista muovautuvuussignalointia kuin perinteiset masennuslääkkeet.
Muovautuvuussignalointi ilmenee vasteena aivojen toiminnan hetkelliseen ja voimakkaaseen kiihtymiseen, esimerkiksi pitkän valvomisen jälkeisessä korvaavassa unessa tai sähköhoitoa seuraavassa palautumistilassa.
Sekä unideprivaatiosta että sähköhoidosta on osoitettu tehoa masennuksen hoidossa.
Unideprivaatiolla tarkoitetaan valvomisjaksoa, joka toteutetaan helpottamaan masennusoireita.
Tutkimusten tulokset viittaavat aivojen muovautuvuussignaloinnin käynnistyvän aivojen ja mahdollisesti muun elimistön aineenvaihdunnan hidastuessa, jolloin myös lämmöntuotanto vähentyy.
– Tulosten perusteella näyttää siltä, että nopeavaikutteisten masennuslääkkeiden tehoon yhdistetyt merkit voivat olla seurausta aivojen omista palautumisprosesseista, Alitalo kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Nopeavaikutteiset masennushoidot vaikuttavat tulosten perusteella olevan shokki, joka aktivoi aivojen muovautuvuutta. Samoin kuin liikunta aktivoi lihasten kasvua.
– Tämä selittäisi miksi perinteisten masennuslääkkeiden päivittäisestä annostelusta poiketen esimerkiksi ketamiinin ja psykedeelien teho jatkuu pitkään hoidon jälkeen.
Lue myös: Masennus ja itsetuhoisuus eivät ole vain mielen sairauksia, yhteys myös aivojen fyysiseen toimintaan – tällainen on "aivoissa leimahtava hätätila"
Tarve jatkuvalle lääkitykselle kyseenalaistettu
Tutkimuksen tulokset antavat toivoa siitä, että tehokkaampia hoitokeinoja masennukseen voidaan löytää ymmärtämällä paremmin elimistön fysiologiaa ja kehon omia korjautumisprosesseja, kuten unen aikana tapahtuvaa muovautuvuutta.
Löydökset myös kyseenalaistavat yleisesti uskotun käsityksen masennuksesta aivojen "kemiallisesta epätasapainona", joka voidaan korjata yksinkertaisesti muokkaamalla välittäjäainetasoja jatkuvalla lääkkeen läsnäololla elimistössä.
Tulokset korostavat aivojen omaa kykyä mukautua ja toipua, erityisesti oikeissa fysiologisissa olosuhteissa.
– Nopeavaikutteiset masennuslääkkeet toimivat ehkä ikään kuin kipinänä, joka käynnistää aivojen omat korjausmekanismit.
– Tämä ilmiö tunnetaan nimellä hormeesi, ja se saattaa selittää, miksi myös lääkkeettömät hoidot, kuten liikunta, sähköhoito tai tietyt unirytmin muutokset tehoavat monilla masennuksen oireisiin, Alitalo sanoo.
Katso myös: Myssyhoito voi auttaa masennukseen
4:24
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Helsingin yliopiston tiedote