Nyt syntyneet lapset kokevat elämänsä aikana huomattavasti enemmän ilmastonmuutoksen aiheuttamia luonnonkatastrofeja kuin isovanhempansa. Esimerkiksi vuonna 2020 syntynyt lapsi joutuu kestämään seitsemän kertaa enemmän helleaaltoja kuin 1960-luvulla syntynyt. Pahiten ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista kärsivät köyhimpien maiden lapset. Tiedot käyvät ilmi Pelastaa Lapset -järjestön tuoreesta ilmastoraportista.
Ilmastokriisi vaikuttaa tällä vuosikymmenellä syntyneiden lasten elämään kaikkialla maailmassa. Eniten luonnonkatastrofit kuten tulvat, kuivuus ja helleaallot koettelevat köyhimpiä maita, jotka tuottavat vain 14 prosenttia maailman ilmastopäästöistä. Lapset siis perivät ongelman, jota eivät ole itse aiheuttaneet.
– Tällä hetkellä jo lähes puolet maailman lapsista elää alueilla, joissa ilmastokriisi vaikuttaa niin, että nälänhätä uhkaa lapsia. Sillä on siis vaikutuksia tulviin, kuivuuteen ja sitä kautta maatalouden tuotantoon, selittää kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen Pelastakaa Lapset -järjestöstä.
Afganistanissa helleaaltojen määrä 18-kertaistuu
2020-luvulla syntynyt lapsi joutuu kohtaamaan huomattavasti enemmän ääri-ilmiöitä kuin 1960-luvulla syntynyt. Lämpöaaltoja on luvassa lähes 7- kertainen määrä, katovuosia ja tulvia melkein kolminkertainen määrä, kuivuutta yli kaksinkertainen määrä ja maastopalojakin selvästi aiempaa enemmän.
Nämä luvut ovat keskiarvoja ja monissa maissa vaikutukset ovat vielä suurempia. Esimerkiksi Afganistanissa helleaaltojen määrä 18-kertaistuu ja kuivuuskausien määrä viisinkertaistuu. Afganistanin kaltaisilla konfliktialueilla kriisitilanne vielä pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
– Ääri-ilmiöt nimenomaan kertaantuvat sellaisissa maissa, jotka ovat konfliktimaita ja köyhissä maissa, joissa epätasa-arvo on valtava, sanoo Haaranen.
Miljoonien lasten ruokaturva jo nyt uhattuna
Ilmastokriisi on jo nyt heikentänyt 33 miljoonan Itä- ja Etelä-Afrikassa asuvan ihmisen ruokaturvaa. Heistä lapsia on arviolta yli 16 miljoonaa ja tilanteen ennustetaan vain pahenevan.
Jotta lasten tulevaisuus näyttäisi edes vähän valoisammalta, ilmaston lämpeneminen pitäisi saada pysähtymään 1,5 asteeseen. Myös rahaa tarvitaan. Pariisin sopimuksessa teollisuusmaat ovat luvanneet kehitysmaille 100 miljardia dollaria vuodessa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen, mutta rahoja ei ole vielä saatu kasaan.
– Kipeästi tarvitaan lisää rahaa ja me toivotaan, että vähintään puolet rahoista, mitä satsataan ilmastonmuutokseen, tulee sinne sopeutumispuolelle, toteaa Haaranen.
Ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvien ääri-ilmiöiden ja syvenevän köyhyyden ennustetaan ajavan yli 100 miljoonaa matala- ja keskituloisten maiden asukasta köyhyysrajan alapuolelle vuoteen 2030 mennessä. Humanitaarista apua tarvitsevien määrän arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.